Hae keskon vuosiraportista 2015

Hallituksen toimintakertomus

Taloudellinen kehitys

Liikevaihto ja tulos 2015

Konsernin liikevaihto 2015 oli 8 679 milj. euroa, mikä on 4,3 % vähemmän kuin edellisen vuoden vastaavana aikana (9 071 milj. euroa). Anttila sisältyi konsernin lukuihin 16.3.2015 asti. Liikevaihdon kehitys paikallisissa valuutoissa ilman Anttilaa oli edellisen vuoden tasolla. Kuluttajien ostovoiman lasku heikensi kulutuskysyntää katsauskaudella Suomessa ja Venäjällä.

Päivittäistavarakaupassa liikevaihdon kehitykseen, -1,7 %, vaikutti osaltaan hintojen lasku. Rauta- ja erikoiskaupassa liikevaihto laski 8,9 %, mutta kasvoi paikallisissa valuutoissa ilman Anttilaa 2,3 %. Autokaupassa liikevaihto laski 2,4 %. Konsernin liikevaihto laski Suomessa 4,9 % ja kehitys vertailukelpoisesti ilman Anttilaa oli -1,7 %. Muissa maissa liikevaihto laski 1,9 %, mutta kasvoi paikallisissa valuutoissa ilman Anttilaa 7,6 %. Venäjän ruplan heikentyminen vaikutti euromääräisen liikevaihdon kehitykseen erityisesti rauta- ja erikoiskaupassa. Kansainvälisen toiminnan osuus liikevaihdosta oli 18,9 % (18,4 %).

1–12/2015 Liikevaihto
Milj. €
Kehitys
%
Liikevoitto*
Milj. €
Muutos
Milj. €
Päivittäistavarakauppa 4 673 -1,7 177,5 -45,8
Rauta- ja erikoiskauppa 3 250 -8,9 63,6 +63,2
Autokauppa 748 -2,4 26,1 -2,8
Yhteiset toiminnot ja eliminoinnit 8 (..) -22,7 -2,8
Yhteensä 8 679 -4,3 244,5 +11,8
* ilman kertaluonteisia eriä
(..) kehitys yli 100 %

Liikevoitto ilman kertaluonteisia eriä oli 244,5 milj. euroa (232,6 milj. euroa). Päivittäistavarakaupassa kannattavuus oli hyvä, vaikka liikevoitto ilman kertaluonteisia eriä laski edellisestä vuodesta. Tähän vaikutti merkittävimmin kiristynyt hintakilpailu. Rauta- ja erikoiskaupassa kannattavuutta paransi alkuvuonna toteutettu Anttilan divestointi sekä rauta- ja sisustuskaupan hyvä tuloskehitys erityisesti Suomessa, Ruotsissa, Norjassa ja Baltiassa. Autokaupassa kannattavuus pysyi vakaasti hyvällä tasolla. Liikevoittoon sisältyi maaliskuussa myydyn Anttilan liiketappio 12,7 milj. euroa, edellisenä vuonna liiketappio oli 63,2 milj. euroa.

Liikevoitto oli 194,6 milj. euroa (151,4 milj. euroa). Liikevoittoon sisältyy kertaluonteisia eriä -49,9 milj. euroa (-81,3 milj. euroa). Merkittävimmät kertaluonteiset erät olivat Anttilan myyntitappio 130 milj. euroa, vuoden toisella vuosineljänneksellä toteutuneesta kiinteistökaupasta kirjattu myyntivoitto 75,6 milj. euroa ja muut kiinteistöjen myyntivoitot 25,4 milj. euroa. Venäjän Intersportin alhaiseksi jääneestä volyymista ja tappiollisuudesta johtuen Kesko suunnittelee vetäytyvänsä Venäjän urheilukaupasta vuoden 2016 aikana. Intersport Venäjän liiketoiminnan uudelleenjärjestelyyn liittyen kirjattiin neljännelle vuosineljännekselle kertaluonteisia arvonalennuksia ja varauksia yhteensä 17,2 milj. euroa. Vertailukauden kertaluonteisiin eriin sisältyi Anttilan uudelleenjärjestelyvaraus ja K-citymarket käyttötavaran ja Anttilan yhdistämiseen liittyneistä käyttöomaisuuseristä kirjattu arvonalentuminen, yhteensä 46,8 milj. euroa, Norjan Byggmakkerin vähittäiskauppaliiketoiminnan muutoksiin liittyvä uudelleenjärjestelyvaraus 5,2 milj. euroa, Keskon toimialarakennemuutokseen liittyneiden henkilöstövähennysten kustannukset 4,2 milj. euroa sekä Keskon pääkonttorin peruskorjaukseen liittyvä kiinteistön arvonalentumiskirjaus 21,0 milj. euroa.

Konsernin tulos ennen veroja oli 188,0 milj. euroa (145,0 milj. euroa). Konsernin tulos osaketta kohden oli 1,03 euroa (0,97 euroa). Konsernin oma pääoma osaketta kohden oli 21,82 euroa (22,05 euroa).

K-ryhmän (Keskon ja ketjukauppojen) vähittäis- ja yritysasiakasmyynti (alv 0 %) ilman Anttilaa oli 10 818 milj. euroa ja se laski 1,5 % edelliseen vuoteen verrattuna. K-Plussa-kanta-asiakasohjelmaan liittyi 63 045 uutta taloutta vuonna 2015. K-Plussa-talouksien määrä oli joulukuun lopussa 2,3 miljoonaa ja K-Plussa-kortinhaltijoita oli 3,6 miljoonaa.

Rahoitus

Liiketoiminnan rahavirta oli 276,4 milj. euroa (304,4 milj. euroa). Investointien rahavirta oli 217,1 milj. euroa (-182,1 milj. euroa) ja siihen sisältyi tuloja käyttöomaisuuden myynneistä 432,5 milj. euroa (11,2 milj. euroa), josta kesäkuussa toteutuneen kiinteistöjärjestelyn kassavirta oli 403,0 milj. euroa.

Konsernin vakavaraisuus pysyi erinomaisella tasolla. Likvidejä varoja oli tilikauden lopussa 887 milj. euroa (598 milj. euroa). Korolliset velat olivat tilikauden lopussa 439 milj. euroa (499 milj. euroa) ja korolliset nettovelat -448 milj. euroa (-99 milj. euroa). Omavaraisuusaste oli tilikauden lopussa 54,7 % (54,5 %).

Konsernin nettorahoituskulut olivat 7,1 milj. euroa (6,1 milj. euroa). Edellisen vuoden rahoitustuottoihin sisältyi 4,9 milj. euroa osuuspääoman korkoa Suomen Luotto-osuuskunnalta.

Verot

Konsernin verot olivat 70,7 milj. euroa (36,6 milj. euroa). Efektiivinen veroaste oli 37,6 % (25,2 %) johtuen Anttilan myyntitappioon ja Venäjän Intersport-liiketoiminnan uudelleenjärjestelyyn liittyneistä vähennyskelvottomista eristä.

Investoinnit

Konsernin investoinnit olivat yhteensä 218,5 milj. euroa (194,0 milj. euroa) eli 2,5 % (2,1 %) liikevaihdosta. Kauppapaikkainvestoinnit olivat 166,7 milj. euroa (142,7 milj. euroa), it-investoinnit 20,4 milj. euroa (34,4 milj. euroa) ja muut investoinnit 31,4 milj. euroa (17,0 milj. euroa). Investoinnit ulkomaan liiketoimintaan olivat 40,2 % (40,5 %) kokonaisinvestoinneista.

Henkilökunta

Kesko-konsernin henkilökuntamäärä oli kokoaikaisiksi työntekijöiksi muutettuna keskimäärin 18 955 (19 976) henkilöä. Suomessa keskimääräinen henkilömäärän vähennys oli 1 280 henkilöä ja Suomen ulkopuolella lisäys oli 259 henkilöä.

Joulukuun 2015 lopussa henkilömäärä oli 21 935 (23 794), joista Suomessa työskenteli 10 081 (12 180) ja Suomen ulkopuolella 11 854 (11 614) henkilöä. Henkilömäärän vähennys joulukuun 2014 loppuun verrattuna oli Suomessa 2 099 henkilöä ja lisäys Suomen ulkopuolella 240 henkilöä. Henkilömäärän vähennykseen Suomessa vaikutti Anttilan myynti 16.3.2015.

Konsernin henkilöstökulut olivat 544,8 milj. euroa ja ne laskivat 11,3 % edelliseen vuoteen verrattuna. Kehitykseen vaikutti Anttilan myynti 16.3.2015.

Segmentit

Uusi segmenttirakenne

Keskon toimialarakenteen sisältöä ja segmenttiraportointia muutettiin 1.7.2015 alkaen vastaamaan uutta strategiaa. Rauta- ja erikoiskaupan osaksi perustettiin maatalous- ja konekaupan yksikkö. Kesko-konsernin raportoitavat segmentit ovat 1.7.2015 alkaen päivittäistavarakauppa, rauta- ja erikoiskauppa ja autokauppa.

Toiminnan kausiluonteisuus

Konsernin liiketoimintojen luonteeseen liittyy kausivaihtelua. Raportoitavien segmenttien liikevaihto ja liikevoitto eivät kerry tasaisesti, vaan ne vaihtelevat vuosineljänneksittäin kunkin segmentin ominaispiirteiden mukaisesti.

Päivittäistavarakauppa
1–12/20151–12/2014
Liikevaihto, milj. €4 6734 754
Liikevoitto ilman kertaluonteisia eriä, milj. €177,5223,2
Liikevoitto-% ilman kertaluonteisia eriä3,84,7
Investoinnit, milj. €128,998,0
Liikevaihto, milj. €1–12/2015Kehitys, %
Myynti K-ruokakaupoille3 162-2,2
K-citymarket, käyttötavara588-1,0
Kespro792+0,3
K-ruoka, Venäjä107+3,1
Muut25-27,7
Yhteensä4 673-1,7

Päivittäistavarakaupan markkina-asema säilyi vuonna 2015 vakaana ja kannattavuus oli hyvä. K-ruokakauppojen laatu- ja hintakilpailukyvyn vahvistaminen on edennyt strategian mukaisesti ja marraskuussa julkistetun Suomen Lähikaupan hankinnan toteutuessa Keskon lähikauppapalvelut paranevat merkittävästi.

Päivittäistavarakaupan liikevaihto oli 4 673 milj. euroa (4 754 milj. euroa) liikevaihdon kehityksen ollessa -1,7 %. K-ruokakauppojen päivittäistavaramyynti Suomessa laski 1,2 % (alv 0 %). Päivittäistavaramarkkinoilla Suomessa vähittäishintojen muutoksen arvioidaan olleen noin -1 % edelliseen vuoteen verrattuna (alv 0 %, Keskon oma arvio perustuen Tilastokeskuksen kuluttajahintaindeksiin) ja kokonaismarkkinoiden (alv 0 %) arvioidaan laskeneen noin 1 % (Keskon oma arvio). Venäjän ruokakauppojen euromääräiseen myynnin kehitykseen vaikutti ruplan arvon heikentyminen. Myynti kasvoi paikallisessa valuutassa 35,4 %.

Päivittäistavarakaupan liikevoitto ilman kertaluonteisia eriä oli 177,5 milj. euroa (223,2 milj. euroa). Päivittäistavarakaupassa kannattavuus oli hyvä, vaikka liikevoitto ilman kertaluonteisia eriä laski edellisestä vuodesta. Tähän vaikutti merkittävimmin kiristynyt hintakilpailu. Kespron markkinaosuus kasvoi ja kannattavuus pysyi hyvällä tasolla. Päivittäistavarakaupan liikevoitto oli 249,4 milj. euroa (216,2 milj. euroa). Kertaluonteisiin eriin, 71,9 milj. euroa (-7,1 milj. euroa), sisältyvät merkittävimpinä erinä kiinteistöjen myynneistä kirjatut myyntivoitot 71,9 milj. euroa.

Päivittäistavarakaupan investoinnit olivat 128,9 milj. euroa (98,0 milj. euroa), josta kauppapaikkainvestoinnit olivat 117,7 milj. euroa (83,2 milj. euroa).

Rauta- ja erikoiskauppa
1–12/20151–12/2014
Liikevaihto, milj. €3 2503 568
Liikevoitto ilman kertaluonteisia eriä, milj. €63,60,4
Liikevoitto-% ilman kertaluonteisia eriä2,00,0
Investoinnit, milj. €55,371,9
Liikevaihto, milj. €1–12/2015Kehitys, %
Rauta- ja sisustuskauppa, Suomi794+0,3
K-rauta, Ruotsi209+7,7
Byggmakker, Norja418-3,0
K-rauta, Viro87+11,2
K-rauta, Latvia52-2,0
Senukai, Liettua322+3,2
K-rauta, Venäjä192-23,1
OMA, Valko-Venäjä116-7,5
Intersport, Suomi174+1,5
Intersport, Venäjä12-17,0
Indoor179+1,6
Maatalous- ja konekauppa615-0,4
Muut90-75,3
Yhteensä3 250-8,9

Rauta- ja erikoiskaupan kannattavuus parani merkittävästi vuonna 2015, mihin vaikutti hyvä tuloskehitys rauta- ja sisustuskaupassa sekä tappiollisen Anttilan toiminnan divestointi maaliskuussa 2015. K-ryhmän rauta- ja sisustuskaupan markkinaosuuden arvioidaan vahvistuneen erityisesti Suomessa. Rauta- ja sisustuskaupassa kasvu vahvistui erityisesti ammattiasiakaskaupassa.

Rauta- ja erikoiskaupan liikevaihto oli 3 250 milj. euroa (3 568 milj. euroa) ja se laski 8,9 %. Liikevaihto ilman Anttilaa kasvoi paikallisissa valuutoissa 2,3 %.

Rauta- ja erikoiskaupan liikevaihto Suomessa oli 1 719 milj. euroa (2 002 milj. euroa) ja se laski 14,1 %. Ilman Anttilaa liikevaihto laski Suomessa 1,0 %. Rauta- ja erikoiskaupan ulkomaan toimintojen liikevaihto oli 1 530 milj. euroa (1 566 milj. euroa) ja se laski 2,3 %. Ulkomaan toimintojen liikevaihto kasvoi paikallisissa valuutoissa 5,8 % ilman Anttilaa. Rauta- ja erikoiskaupan liikevaihdosta 47,1 % (43,9 %) tuli ulkomaan toiminnoista.

Rauta- ja sisustuskaupan liikevaihto oli 2 370 milj. euroa (2 422 milj. euroa) ja se laski 2,1 %. Paikallisissa valuutoissa liikevaihto kasvoi 2,7 %. Liikevaihto kasvoi paikallisissa valuutoissa Ruotsissa 10,8 %, Norjassa 3,2 % ja Venäjällä 0,9 %.

Maatalous- ja konekaupan liikevaihto oli 615 milj. euroa (618 milj. euroa) ja se laski 0,4 % edelliseen vuoteen verrattuna. Liikevaihto Suomessa oli 500 milj. euroa ja se laski 4,2 %. Ulkomaan toimintojen liikevaihto oli 115 milj. euroa ja se kasvoi 20,0 %. Vapaa-ajankaupan liikevaihto oli 205 milj. euroa ja se kasvoi paikallisissa valuutoissa 1,3 %.

K-ryhmän rautakauppatarvikkeiden myynti Suomessa laski yhteensä 0,3 % ja kokonaismarkkinoiden (alv 0 %) arvioidaan laskeneen noin 2,2 % (Keskon oma arvio). K-maatalousketjun vähittäismyynti oli 437 milj. euroa ja se laski 5,5 %.

Rauta- ja erikoiskaupan liikevoitto ilman kertaluonteisia eriä oli 63,6 milj. euroa (0,4 milj. euroa) ja se kasvoi 63,2 milj. euroa edelliseen vuoteen verrattuna. Maaliskuussa myydyn Anttilan liiketappio, 12,7 milj. euroa (63,2 milj. euroa), sisältyy rauta- ja erikoiskaupan tulokseen. Rauta- ja erikoiskaupan liikevoitto ilman kertaluonteisia eriä ja Anttilaa oli 76,3 milj. euroa, mikä on 12,6 milj. euroa edellistä vuotta parempi. Parantuneeseen kannattavuuteen vaikuttivat valuuttamääräisen myynnin kasvu sekä toteutetut kustannussäästöt. Tulos parani rauta- ja sisustuskaupassa erityisesti Suomessa, Ruotsissa, Norjassa ja Baltiassa. Kannattavuus parani edellisestä vuodesta myös huonekalukaupassa sekä maatalous- ja konekaupassa.

Rauta- ja erikoiskaupan liikevoitto oli -57,2 milj. euroa (-52,0 milj. euroa). Kertaluonteisiin eriin sisältyy Anttilan myynnistä syntynyt myyntitappio 130 milj. euroa. Venäjän Intersportin alhaiseksi jääneestä volyymista ja tappiollisuudesta johtuen Kesko suunnittelee vetäytyvänsä Venäjän urheilukaupasta vuoden 2016 aikana. Intersport Venäjän liiketoiminnan uudelleenjärjestelyyn liittyen kirjattiin neljännelle vuosineljännekselle kertaluonteisia arvonalennuksia ja varauksia yhteensä 17,2 milj. euroa. Lisäksi kertaluonteisiin eriin sisältyy kiinteistöjen myynneistä kirjatut myyntivoitot 28 milj. euroa.

Rauta- ja erikoiskaupan investoinnit olivat yhteensä 55,3 milj. euroa (71,9 milj. euroa), joista ulkomaisten investointien osuus oli 54,6 % (56,8 %). Investoinneista 73,7 % kohdistui kauppapaikkoihin.

Autokauppa
1–12/20151–12/2014
Liikevaihto, milj. €748766
Liikevoitto ilman kertaluonteisia eriä, milj. €26,128,9
Liikevoitto-% ilman kertaluonteisia eriä3,53,8
Investoinnit, milj. €16,013,2
Liikevaihto, milj. €1–12/2015Kehitys, %
VV-Auto748-2,4

Autokaupan kannattavuus pysyi edelleen hyvällä tasolla vuonna 2015 ja Volkswagen oli Suomessa markkinajohtaja henkilö- ja pakettiautoissa.

Autokaupan liikevaihto oli 748 milj. euroa (766 milj. euroa) ja se laski 2,4 %. Henkilö- ja pakettiautojen yhteenlaskettu ensirekisteröintien markkinakehitys oli 2,8 % (3,1 %). VV-Auton maahantuomien henkilö- ja pakettiautojen yhteenlaskettu markkinaosuus oli 19,1 % (20,7 %).

Autokaupan kannattavuus pysyi hyvällä tasolla. Liikevoitto ilman kertaluonteisia eriä oli 26,1 milj. euroa (28,9 milj. euroa).

Liikevoitto oli 26,1 milj. euroa (28,9 milj. euroa).

Autokaupan investoinnit olivat 16,0 milj. euroa (13,2 milj. euroa).

Muutokset konsernin rakenteessa

Tilikaudella Kesko Oyj on myynyt tytäryhtiönsä Anttila Oy:n (Pörssitiedote 16.3.2015). Osana kesäkuussa toteutunutta kiinteistöjärjestelyä myytiin yksitoista kiinteistöyhtiötä.

Osake, osakemarkkinat ja hallituksen valtuudet

Kesko Oyj:ssä oli joulukuun 2015 lopussa yhteensä 100 019 752 osaketta, joista 31 737 007 eli 31,7 % oli A-osakkeita ja 68 282 745 eli 68,3 % B-osakkeita. Kesko Oyj:n hallussa 31.12.2015 oli 877 577 omaa B-osaketta. Näiden omien osakkeiden osuus B-osakkeiden lukumäärästä oli 1,29 %, osakkeiden kokonaislukumäärästä 0,88 % ja yhtiön kaikkien osakkeiden tuottamista äänistä 0,23 %. Kaikkien osakkeiden äänimäärä oli yhteensä 385 652 815 ääntä. Jokainen A-osake tuottaa kymmenen (10) ääntä ja jokainen B-osake yhden (1) äänen. Yhtiön hallussa olevilla omilla osakkeilla ei voi äänestää eikä niille makseta osinkoa. Kesko Oyj:n osakepääoma oli joulukuun 2015 lopussa 197 282 584 euroa.

Keskon A-osakkeen pörssikurssi Nasdaq Helsingissä oli vuoden 2014 lopussa 28,56 euroa ja vuoden 2015 lopussa 31,12 euroa, missä oli kasvua 9,0 %. B-osakkeen kurssi oli vastaavasti vuoden 2014 lopussa 30,18 euroa ja vuoden 2015 lopussa 32,37 euroa, missä oli kasvua 7,3 %. A-osakkeen vuoden  ylin kurssi oli 38,13 euroa ja alin 26,94 euroa. B-osakkeen vuoden ylin kurssi oli 41,04 euroa ja alin 28,30 euroa. Nasdaq Helsingin yleisindeksi (OMX Helsinki) nousi vuoden aikana 10,8 % ja painotettu OMX Helsinki Cap -indeksi nousi 11,7 %. Vähittäiskauppa-toimialaindeksi nousi 6,4 %.

Joulukuun 2015 lopussa A-osakkeiden markkina-arvo oli 988 milj. euroa ja B-osakkeiden 2 182 milj. euroa, joka ei sisällä emoyhtiön hallussa olevia osakkeita. A- ja B-osakkeiden yhteinen markkina-arvo oli 3 170 milj. euroa ja se nousi vuoden 2014 lopusta 232 milj. euroa. Nasdaq Helsingissä A-osakkeita vaihdettiin 2015 aikana 2,4 (2,0) milj. kpl, missä oli kasvua 19,4 %. A-osakkeiden vaihtoarvo oli 75 milj. euroa. B-osakkeita vaihdettiin 59,4 (47,3) milj. kpl, missä oli kasvua 25,5 %. B-osakkeiden vaihtoarvo oli 1 994 milj. euroa. Nasdaq Helsingin osuus vaihdetuista Keskon A- ja B-osakkeista vuoden 2015 aikana oli 57 %. Keskon osakkeilla on käyty kauppaa myös monenkeskisissä kaupankäyntijärjestelmissä. Merkittävimmät näistä olivat BATS Chi-X, 37 % vaihdosta, ja Turquoise, 6 % vaihdosta (lähde: Fidessa).

Varsinainen yhtiökokous on 13.4.2015 hyväksynyt osakeantivaltuutuksen, joka kumosi yhtiökokouksen 16.4.2012 antaman, asiallisesti samansisältöisen valtuutuksen. Hallituksella on siten 13.4.2015 yhtiökokouksen antama 30.6.2018 asti voimassa oleva valtuutus antaa enintään 20 000 000 uutta B-osaketta. Osakkeet voidaan antaa maksua vastaan osakkeenomistajien merkittäviksi suunnattuna antina siinä suhteessa kuin he ennestään omistavat yhtiön osakkeita siitä riippumatta, omistavatko he A- vai B-osakkeita, tai osakkeenomistajan etuoikeudesta poiketen suunnatulla annilla, jos siihen on yhtiön kannalta painava taloudellinen syy, kuten osakkeiden käyttäminen yhtiön pääomarakenteen kehittämiseksi ja mahdollisten yrityskauppojen, investointien tai muiden yhtiön liiketoimintaan kuuluvien järjestelyjen rahoittamiseksi. Osakkeista maksettava määrä merkitään sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon. Valtuutus sisältää myös hallituksen valtuuden päättää osakkeiden merkintähinnasta, oikeuden antaa osakkeita myös muuta kuin rahavastiketta vastaan ja oikeuden päättää muista osakeanteihin liittyvistä seikoista.

Lisäksi hallituksella on 30.6.2017 asti voimassa oleva valtuutus päättää enintään 1 000 000 yhtiön hallussa olevan oman B-osakkeen luovuttamisesta. Hallitus päätti 9.2.2015 antaa 8.4.2013 pidetyn varsinaisen yhtiökokouksen voimassa olevan omien osakkeiden osakeantivaltuutuksen ja Keskon kolmivuotisen osakepalkkiojärjestelmän ansaintajakson 2014 ansaintakriteerien täyttymisen perusteella yhtiön hallussa olevia omia B-osakkeita ansaintajakson 2014 kohderyhmään kuuluneille. Tästä yhteensä 120 022 oman B-osakkeen luovuttamisesta on kerrottu pörssitiedotteilla 1.4.2015 ja 7.4.2015. Hallituksen vuosille 2014-2016 päättämän osakepalkkiojärjestelmän perusteella voidaan kolmen vuoden aikana antaa yhteensä enintään 600 000 yhtiön hallussa olevaa omaa B-osaketta ansaintakriteerien täyttymisen perusteella. Hallitus päättää erikseen kullekin ansaintajaksolle ansaintakriteerit ja kohderyhmän. Osakepalkkiojärjestelmästä on kerrottu pörssitiedotteessa 4.2.2014.

Osakepalkkiojärjestelmien (osakepalkkiojärjestelmät vuosille 2011−2013 ja 2014−2016) ansaintakriteerien täyttymisen perusteella annetuista osakkeista yhtiölle on tilikauden aikana palautunut yhteensä 2 284 osaketta osakepalkkiojärjestelmien ehtojen mukaisesti. Tilikauden aikaisista palautumisista on kerrottu pörssi-ilmoituksilla 23.3.2015, 4.9.2015 ja 16.12.2015.

Osakkeenomistajien määrä oli joulukuun 2015 lopussa 39 529. Se on 340 vähemmän kuin vuoden 2014 lopussa. Ulkomaisten osakkeenomistajien omistusosuus kaikista osakkeista oli joulukuun lopussa 27 %. Ulkomaisten osakkeenomistajien omistusosuus B-osakkeista oli joulukuun lopussa 39 %.

Liputusilmoitukset

Kesko Oyj sai 23.12.2015 ilmoituksen, jonka mukaan K-kauppiasliitto ry:n ääniosuus Keskon osakkeista oli 23.12.2015 noussut yli 10 prosentin. Asiasta on kerrottu pörssitiedotteella 23.12.2015.

Tilikauden keskeisiä tapahtumia

Kesko myi tavarataloketju Anttila Oy:n saksalaiselle pääomasijoittajalle 4K INVESTILLE yhden miljoonan euron kauppahinnalla. Kauppaan sisältyivät Anttila Oy:n kaikki varat ja vastuut. Anttila Oy:n noin 1 500 työntekijää jatkoivat yhtiön työntekijöinä. Kaupan toteutumispäivä oli 16.3.2015. (Pörssitiedote 16.3.2015)

Kesko Oyj, ruotsalainen henkivakuutusyhtiö AMF Pensionsförsäkring AB ja Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen perustivat Ankkurikadun Kiinteistöt Oy -nimisen yhteisyrityksen. Yhteisyritys omistaa, hallinnoi ja kehittää sille hankittavia pääasiassa Kesko-konsernin käytössä olevia kauppapaikkoja. (Pörssitiedotteet 8.5.2015 ja 11.6.2015)

Keskon hallitus päätti uudesta strategiasta, jonka tavoitteena on kannattava kasvu kolmella strategisella alueella: päivittäistavarakaupassa, rauta- ja sisustuskaupassa sekä autokaupassa. Samalla julkistettiin Keskon uuden strategian mukaiset taloudelliset tavoitteet. (Pörssitiedote 27.5.2015)

Kesko kertoi suunnittelevansa Ruokakesko Oy:n ja Rautakesko Oy:n sulauttamista konsernin emoyhtiöön osana konsernirakenteen yksinkertaistamista. Kahden liikevaihdoltaan suurimman toimialayhtiön sulautuminen konsernin emoyhtiöön toteuttaa strategiaa yhtenäisemmästä Keskosta. (Pörssitiedote 22.7.2015)

Kesko sopi Baltian toimintojen keskittämisestä Liettuassa toimivaan tytäryhtiöönsä UAB Senuku Prekybos centrasiin (Senukai). Yhdistäminen suunnitellaan toteutettavan niin, että Kesko myy kokonaan omistamiensa Viron ja Latvian K-rautojen toiminnasta vastaavien yhtiöiden osakkeet tytäryhtiölleen Senukaille. Omistusjärjestely on määrä toteuttaa alkuvuoden 2016 aikana. Järjestelyn toteutuminen edellyttää kilpailuviranomaisen hyväksyntää. (Pörssitiedote 4.11.2015)

Kesko Oyj:n tytäryhtiö Ruokakesko Oy sopi ostavansa Suomen Lähikauppa Oy:n koko osakekannan pääomasijoittaja Tritonilta. Suomen Lähikaupan liikevaihto vuonna 2014 oli 999,2 miljoonaa euroa, sillä on 643 Siwaa ja Valintataloa ja 4 100 työntekijää. Osakekauppana toteutettavan yritysoston velaton kauppahinta on noin 60 miljoonaa euroa. Yrityskaupan toteutuminen edellyttää Kilpailu- ja kuluttajaviraston hyväksyntää sekä kaupan muiden ehtojen täyttymistä. Asian käsittely saataneen päätökseen ja yrityskaupan arvioidaan toteutuvan vuoden 2016 ensimmäisellä vuosipuoliskolla. (Pörssitiedotteet 18.11.2015)

Voimaosakeyhtiö SF laittoi vireille välimiesmenettelyn, jossa Voimaosakeyhtiö SF vaatii välimiesoikeutta vahvistamaan, että Kesko Oyj:n konserniyhtiö Kestra Kiinteistöpalvelut Oy on sitoutunut Fennovoima Oy:n Hanhikivi-ydinvoimalahankkeen jatkorahoitukseen. Kestra Kiinteistöpalvelut Oy pitää Voimaosakeyhtiö SF:n vaatimuksia perusteettomina. (Pörssitiedote 17.12.2015)

Tilikauden jälkeisiä tapahtumia

Kesko Oyj sopi ostavansa Onninen Oy:n koko osakekannan Onvest Oy:ltä. Ostettavan liiketoiminnan pro forma -liikevaihto lokakuusta 2014 syyskuun loppuun 2015 oli 1 438 miljoonaa euroa ja käyttökate 39 miljoonaa euroa. Osakekauppana toteutettavan yritysoston velaton kauppahinta on 369 miljoonaa euroa. Kauppaan ei sisälly Onnisen teräsliiketoiminta eikä Venäjän tytäryhtiö. Yrityskaupan toteutuminen edellyttää kilpailuviranomaisten hyväksynnän sekä kaupan muiden ehtojen täyttymistä. Yrityskaupan arvioidaan toteutuvan vuoden 2016 ensimmäisellä vuosipuoliskolla. (Pörssitiedote 12.1.2016)

Varsinaisen yhtiökokouksen 2015 ja hallituksen järjestäytymiskokouksen päätöksiä

Kesko Oyj:n 13.4.2015 pidetty varsinainen yhtiökokous vahvisti vuoden 2014 tilinpäätöksen ja konsernitilinpäätöksen sekä myönsi vastuuvapauden hallituksen jäsenille ja toimitusjohtajalle. Yhtiökokous päätti myös jakaa osinkoa hallituksen ehdotuksen mukaisesti 1,50 euroa osakkeelta eli yhteensä 148 715 547,00 euroa. Osingon maksupäivä oli 22.4.2015. Yhtiökokous päätti pitää hallituksen jäsenten lukumäärän ennallaan seitsemässä jäsenessä. Yhtiökokous päätti valita yhtiön hallituksen jäseniksi yhtiöjärjestyksen mukaiselle kolmen vuoden toimikaudelle, joka päättyy varsinaisen yhtiökokouksen 2018 päättyessä, kauppias, yo-merkonomi Esa Kiiskisen, kauppatieteiden maisteri, diplomikauppias Tomi Korpisaaren, kauppias, ylioppilas Toni Pokelan, eMBA Mikael Aron (uusi jäsen), kauppatieteiden maisteri Matti Kyytsösen (uusi jäsen), kauppatieteiden maisteri Anu Nissisen (uusi jäsen) ja oikeustieteen kandidaatti, LL.M. Kaarina Ståhlbergin (uusi jäsen). Lisäksi yhtiökokous päätti pitää hallituksen jäsenten palkkiot ja kulujen korvausperusteet ennallaan.

Yhtiökokous valitsi yhtiön tilintarkastajaksi KHT-yhteisö PricewaterhouseCoopers Oy:n päävastuullisena tilintarkastajanaan KHT Mikko Nieminen. Yhtiökokous hyväksyi myös hallituksen ehdotukset hallituksen osakeantivaltuutuksesta antaa enintään 20 000 000 uutta B-osaketta 30.6.2018 saakka ja sen valtuuttamisesta päättää vuonna 2016 pidettävään varsinaiseen yhtiökokoukseen saakka yhteensä enintään 300 000 euron suuruisista lahjoituksista yleishyödyllisiin tai niihin rinnastettaviin tarkoituksiin.

Varsinaisen yhtiökokouksen jälkeen Kesko Oyj:n hallitus piti järjestäytymiskokouksen, jossa se valitsi puheenjohtajakseen kauppias, yo-merkonomi Esa Kiiskisen ja varapuheenjohtajakseen eMBA Mikael Aron. Hallituksen tarkastusvaliokuntaan valittiin oikeustieteen kandidaatti Kaarina Ståhlberg (pj), eMBA Mikael Aro (vpj) ja kauppatieteiden maisteri Matti Kyytsönen. Hallituksen palkitsemisvaliokuntaan valittiin Esa Kiiskinen (pj), Mikael Aro (vpj) ja kauppatieteen maisteri Anu Nissinen.

Varsinaisen yhtiökokouksen ja hallituksen järjestäytymiskokouksen päätöksistä tiedotettiin tarkemmin pörssitiedotteilla 13.4.2015.

Vastuullisuus

Kesko oli paras kaupan alan yritys (Food & Staples Retailing) vuoden 2015 ja 2016 Maailman 100 vastuullisimman yrityksen Global 100 -listalla (The Global 100 Most Sustainable Corporations in the World). Keskon sijoitus vuonna 2015 oli viides ja vuonna 2016 viidestoista.

Kesko nousi marraskuussa 2015 ensimmäistä kertaa CDP:n Climate A -listalle. Arvostetulle maailmanlaajuiselle listalle on valittu 113 johtavaa yritystä, joiden katsotaan toimivan esimerkillisesti ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi.

Kesko jatkoi vuoden 2015 aikana ihmisoikeuksiin liittyvää vaikutusarviointia YK:n Yrityksiä ja ihmisoikeuksia koskevien ohjaavien periaatteiden (UN Guiding Principles on Business and Human Rights) mukaisesti.

Kesko tavoitteena on tunnistaa tuotteiden koko toimitusketju ja varmentaa myös ainesosien vastuullisuus. Vuoden 2015 aikana tehtiin päivittäistavaroiden omien merkkien, Pirkka- ja K-Menu-tuotteiden, ainesosien alkuperän kartoitustyö.

Lastenoikeusjärjestö Plan International ja Kesko aloittivat helmikuussa 2015 yhteisen hankkeen Thaimaan kalateollisuuden vastuullisuuden ja siirtotyöläisten aseman parantamiseksi. Yhteistyön jatkosta on sovittu vuosiksi 2015–2018.

Keskon päivittäistavarakauppa, Gasum, Myllyn Paras ja Wursti aloittivat syyskuussa 2015 yhteistyön, jossa kaupan syömäkelvottomasta biojätteestä valmistettua biokaasua hyödynnetään energiana uusien Pirkka-tuotteiden valmistuksessa.

Suomalaisen Työn Liiton Sinivalkoinen jalanjälki -kampanja jatkui vuonna 2015, jolloin K-ruokakauppojen lisäksi mukaan liittyvät K-rauta- ja Rautia-kaupat. Kampanjan tavoitteena on lisätä suomalaisten tuotteiden myyntiä ja tietoisuutta suomalaisen työn ostamisen myönteisistä vaikutuksista.

K-ryhmä ja Ruokatieto järjestivät keväällä 2015 kuudella paikkakunnalla Suomessa Lähiruokatreffit, joiden tavoitteena on tarjota kauppiaille ja paikallisille tuottajille mahdollisuus verkostoitua ja parantaa paikallisten tuotteiden tarjontaa K-ruokakaupoissa.

Kesko loi vuoden 2015 aikana Tuottajalle kiitos -toimintamallin, jolla halutaan kiinnittää huomiota tuottajien asemaan ja parantaa kotimaisen tuotannon arvostusta. Asiakkailla oli mahdollisuus ostaa jouluostosten yhteydessä Tuottajalle kiitos -kortti, jonka myyntitulo tilitettiin lyhentämättömänä ja kolminkertaisena suomalaisille sikatilallisille yhteistyössä MTK:n ja lihatalojen kanssa.

Nenäpäivän pääyhteistyökumppaneina toimineet K-kaupat keräsivät Nenäpäivä-keräykseen ennätykselliset 420 000 euroa vuonna 2015. Kesko ja K-kaupat olivat kolmatta vuotta mukana auttamassa vähävaraisia tukemalla Pelastusarmeijan Joulupata-keräystä. K-ruokakaupat osallistuivat myös Suomen Punaisen Ristin ja Mannerheimin Lastensuojeluliiton Hyvä joulumieli -keräykseen.

Tilinpäätöksen liitetiedoissa esitetyt tiedot

Konsernin henkilöstöä koskevat tiedot on esitetty liitetiedossa 6.
Lähipiiritapahtumat on esitetty liitetiedossa 33.

Kesko julkistaa vuoden 2015 vuosiraportin osoitteessa www.kesko.fi. Raportti sisältää strategiakatsauksen, hallituksen toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen vuodelta 2015, vastuullisuusraportoinnin tunnusluvut (GRI), selvityksen Keskon hallinto- ja ohjausjärjestelmästä (Corporate Governance Statement) sekä palkka- ja palkkioselvityksen. GRI-tunnusluvut varmennetaan ulkopuolisen riippumattoman tahon toimesta.

Riskienhallinta

Kesko-konsernin riskienhallintaa ohjaa Keskon hallituksen hyväksymä riskienhallintapolitiikka. Politiikassa määritellään Kesko-konsernin riskienhallinnan päämäärät ja periaatteet, organisointi ja vastuut sekä toimintatavat. Rahoitusriskien hallinnassa noudatetaan Keskon hallituksen vahvistamaa konsernin rahoituspolitiikkaa. Vastuu riskienhallinnan käytännön toteuttamisesta on liiketoiminta- ja konsernijohdolla. Kesko-konsernissa riskejä arvioidaan ja hallitaan liiketoimintalähtöisesti ja kokonaisvaltaisesti. Tämä tarkoittaa sitä, että keskeisiä riskejä tunnistetaan, arvioidaan, hallitaan, seurataan ja raportoidaan järjestelmällisesti konserni-, toimiala-, yhtiö- ja yksikkötasolla kaikissa toimintamaissa.

Kesko-konsernin riskejä käsitellään Keskon hallituksen tarkastusvaliokunnassa vuosineljänneksittäin osavuosikatsausten ja tilinpäätöksen käsittelyn yhteydessä. Tarkastusvaliokunnan puheenjohtaja raportoi riskienhallinnasta hallitukselle osana tarkastusvaliokuntaraporttia. Merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä hallitus raportoi markkinoille toimintakertomuksessa ja olennaisista muutoksista niihin osavuosikatsauksissa.

Seuraavassa on kuvattu merkittäviksi arvioituja riskejä ja epävarmuustekijöitä.

Merkittäviä riskejä ja epävarmuustekijöitä

Ostovoiman ja kysynnän jatkuva lasku erityisesti Suomessa

Suomen talouden heikot näkymät, julkisen sektorin velkaantumisesta aiheutuvat verojen ja julkisten maksujen korotukset sekä työttömyyden kasvu heikentävät ostovoimaa ja kuluttajaluottamusta sekä voivat aiheuttaa pitkäkestoisen laskun kysynnän tasossa. Tällä olisi kielteisiä vaikutuksia erityisesti Keskon kotimaan rauta- ja erikoiskaupassa sekä autokaupassa. Ruokakaupassa hinnan merkitys korostuu entisestään.

Venäjän talouden ja toimintaedellytysten heikkeneminen

Venäjän talouskehitykseen liittyy suurta epävarmuutta ja Venäjän poliittiset ja maariskit ovat nousseet. Raakaöljyn hinnan lasku alentaa Venäjän valtion tuloja. Ruplan kurssin alhainen taso heikentää ostovoimaa, kysyntää, kannattavuutta ja kurssin voimakas vaihtelu lisää suojautumiskustannuksia. EU:n ja USA:n talouspakotteet vaikeuttavat rahoituksen saantia Venäjällä. Venäjän vastapakotteet vaikuttavat erityisesti ruokakauppojen toimintaan ja nostavat hintatasoa Venäjällä laajemminkin. Viranomaistoiminnan ennakoimattomuus ja nopeat muutokset laeissa ja niiden soveltamisessa sekä yllättävät muutokset toimintaympäristössä voivat vaikeuttaa liiketoimintaa ja hidastaa laajentumista.

Hintatason lasku ja hintakilpailun kiristyminen Suomen ruokakaupassa

Ruuan hintataso Suomessa laski vuoden 2015 aikana. Kuluttajien ostovoiman pienentyessä kilpailu on kiristynyt ja kaupat ovat laskeneet hintojaan markkinaosuuksien kasvattamiseksi. Hintatason lasku ja kiristynyt hintakilpailu voivat heikentää Keskon päivittäistavarakaupan ja kauppiaiden kannattavuutta.

Meneillään olevat yrityskaupat

Toteutuessaan Suomen Lähikauppa Oy:tä ja Onninen Oy:tä koskevat yrityskaupat ovat Keskolle merkittävä liiketoimintamahdollisuus, mutta niihin liittyy myös riskejä. Yritysten haltuunotto ja integrointi Kesko-konserniin ovat vaativia ja pitkäkestoisia hankkeita ja niiden onnistumisella on vaikutusta myynti-, tulos- ja synergiatavoitteiden toteutumiseen.

Digitaalisuuden aiheuttama voimakas muutos kaupan alalla

Verkkokauppa ja sähköiset palvelut kasvattavat suosiotaan vähittäiskaupassa, erityisesti erikoiskaupassa. Kansainvälinen verkkokauppa lisää hintojen läpinäkyvyyttä ja kuluttajien vaihtoehtoja samalla, kun tuotteiden sekä palveluiden ostopäätösten teko, ostaminen ja markkinointi muuttuvat yksilöllisemmiksi ja siirtyvät entistä enemmän verkkoon. Liiketoimintatavoitteiden saavuttaminen edellyttää aktiivisuutta ja vahvaa osaamista asiakkaita kiinnostavien sähköisten palveluiden ja verkkokauppojen kehittämisessä, monikanavaisuuden hyödyntämistä ja tätä tukevaa sähköistä asiakaskommunikaatiota. Riski on, että osa perinteisistä kivijalkakaupoista tulee kannattamattomiksi ja että verkkokaupan ja sähköisten palveluiden kehityshankkeet etenevät kilpailijoita hitaammin tai kilpailevat verkkokaupat ja -palvelut ovat asiakkaiden mielestä kiinnostavampia. Kilpailua voivat lisäksi kiristää uusilla liiketoimintamalleilla kaupan arvoketjuun tulevat yritykset. Ruokakaupassa verkkokaupan kehittämisen haasteita ovat mm. logististen toimintamallien kustannustehokkuus ja olemassa olevien kauppapaikkojen soveltuvuus verkkokauppaan.                                                              

Liiketoiminnan keskeytyminen ja tietojärjestelmähäiriöt

Kaupan alalle on ominaista toimitusketjun monimutkaistuminen, pidentyminen sekä kasvanut riippuvuus tietojärjestelmistä, tietoliikenteestä ja ulkoisista palveluntoimittajista. Pitkäkestoiset toimintahäiriöt tietojärjestelmissä, maksuliikenteessä tai muualla toimitusketjussa voivat aiheuttaa merkittäviä myynnin menetyksiä ja asiakastyytyväisyyden heikkenemistä.                                                                                   

Kauppiaiden toimintaedellytykset

Keskon ketjutoiminta perustuu merkittävin osin kauppiasliiketoimintamalliin poiketen useimmista kilpailijoista. Kauppiasliiketoimintamallin kilpailuetuina ovat mm. kauppiaan paikallinen asiantuntemus ja kyky reagoida nopeasti asiakastarpeiden tai kilpailutilanteen muutoksiin. Ketjujen toiminnan kehittämiseen liittyvä päätöksenteko ja liiketoimintamuutosten toteuttaminen voivat kuitenkin olla kilpailijoita hitaampaa. Pitkäkestoinen lasku kysynnän ja myynnin tasossa voivat heikentää kauppiastoiminnan kannattavuutta ja toimintakykyä Suomessa.

Kauppapaikat

Markkinaosuuden kasvattamisen kannalta hyvät kauppapaikat ovat keskeinen kilpailutekijä. Kauppapaikkojen hankintaa voivat hidastaa kaavoittamis- ja lupamenettelyt sekä tonttien saatavuus ja hinta. Kauppakiinteistöihin sitoutuu huomattavia pääomia tai vuokravastuita vuosiksi. Verkkokaupan osuuden kasvaessa, markkinatilanteen muuttuessa tai ketjukonseptin toimimattomuuden takia riskinä on, että kauppapaikka muuttuu kannattamattomaksi ja toiminta päättyy pitkäaikaisten vastuiden säilyessä.

Tuotteiden turvallisuus ja toimitusketjun laatu

Mikäli tuoteturvallisuuden valvonta epäonnistuu tai toimitusketjun laadun varmistus pettää, voi seurauksena olla taloudellisia tappioita, asiakkaiden luottamuksen menettäminen tai pahimmassa tapauksessa asiakkaiden terveyden vaarantuminen.

Ihmisten osaaminen ja työssä jaksaminen

Strategioiden toteuttaminen ja tavoitteiden saavuttaminen edellyttää osaavaa ja motivoitunutta henkilöstöä. Riskinä on, ettei kaupan ala houkuttele parhaita osaajia. Meneillään olevat yrityskaupat sekä muut merkittävät liiketoiminta- ja kehityshankkeet sekä kasvanut erikoisosaamisen tarve lisäävät avainhenkilöriskiä ja riippuvuutta yksittäisten henkilöiden osaamisesta. 

Tavarantoimittajat ja jakelukanavat

Yksittäisistä päämiehistä ja tavarantoimittajista voimakkaasti riippuvaisilla toimialoilla kuten auto- ja konekaupassa voivat omistusjärjestelyt, päämiehen tai tavarantoimittajan strategiamuutokset, muutokset tuotevalikoimissa, tuotteiden hinnoittelussa ja jakelukanavaratkaisuissa merkitä kilpailukyvyn heikkenemistä, myynnin vähenemistä tai liiketoiminnan menetystä.

Rikollisuus ja väärinkäytökset

Yhä suurempi osa rikoksista tehdään tietoverkon välityksellä ja rikollisuus on muuttunut kansainvälisemmäksi ja ammattimaisemmaksi. Epäonnistuminen erityisesti maksutapahtumien ja henkilötietojen suojaamisessa voi aiheuttaa menetyksiä, vahingonkorvausvaatimuksia ja maineen vaarantumisen. Riskinä on, että kontrollit eivät ole riittäviä tällaista rikollisuutta vastaan.

Vastuulliset toimintatavat ja maineen hallinta

Vastuullisuusnäkökulmien, kuten tuotteiden tuotannon ja hankinnan eettisyyden, työntekijöiden oikeudenmukaisen ja tasapuolisen kohtelun sekä ympäristönsuojelun, merkitys asiakkaille on entistä korostuneempi. Mahdolliset epäonnistumiset vastuullisuuden toteuttamisessa aiheuttaisivat Keskolle kielteistä julkisuutta. Keskon vastuullisuustyön haasteita ovat muun muassa vastuullisuusperiaatteiden viestintä tavarantoimittajille, kauppiaille ja asiakkaille sekä tuotteiden hankintaketjun vastuullisuuden varmistaminen.

Lakien ja sopimusten noudattaminen

Lakien ja sopimusten noudattaminen on tärkeä osa Keskon vastuullisuutta. Niiden noudattamatta jättämisestä voi seurata sakkoja, vahingonkorvauksia ja muita taloudellisia menetyksiä sekä luottamuksen ja maineen menetystä.

Raportointi markkinoille

Keskon tavoite on tuottaa ja julkistaa luotettavaa tietoa oikea-aikaisesti. Mikäli Keskon julkistama tieto osoittautuisi virheelliseksi tai tiedottaminen ei muutoin täyttäisi säännöksiä, seurauksena voi olla sijoittajien ja muiden sidosryhmien luottamuksen menettäminen ja mahdolliset sanktiot. Taloudellisen tiedon oikeellisuudelle tuo haasteita tiedottamisaikataulujen kireys ja riippuvuus tietojärjestelmistä.

Vahinkoriskit

Onnettomuuksista, luonnonilmiöistä ja epidemioista voi aiheutua vahinkoja tai liiketoiminnan keskeytyksiä, joita ei pystytä ennalta ehkäisemään. Riskinä on myös, että vakuutukset eivät kata kaikkia yllättäviä onnettomuuksia ja vahinkoja.

Tulevaisuuden näkymät

Kesko-konsernin tulevaisuuden näkymiä arvioidaan liikevaihdon ja liikevoiton ilman kertaluonteisia eriä osalta katsauskautta seuraavalta 12 kuukauden ajanjaksolta (1-12/2016) verrattuna katsauskauden päättymistä edeltävään 12 kuukauteen (1-12/2015).

Yleinen taloustilanne ja kulutuskysynnän ennakoitu kehitys vaihtelee Keskon eri toimintamaissa. Suomessa kuluttajien ostovoiman heikosta kehityksestä johtuen kaupan alan kehityksen ennakoidaan pysyvän kaikilla tavara-aloilla vaatimattomana, mitä julkisen talouden tasapainottamiseksi tehtävät toimenpiteet voivat edelleen vaikeuttaa. Suomen päivittäistavarakaupassa kilpailun ennakoidaan jatkuvan kireänä. Suomen rauta- ja sisustuskaupassa sekä autokaupassa markkinoiden ennakoidaan pysyvän heikkona. Ulkomaiden osalta Venäjällä taloustilanne ja kuluttajien ostovoima sekä näkymät ovat heikentyneet edelleen. Sen sijaan Ruotsissa ja Norjassa sekä Baltian maissa markkinoiden ennakoidaan kasvavan.

Kesko-konsernin liikevaihdon ennakoidaan vuonna 2016 olevan samalla tasolla kuin edellisenä vuonna. Liikevoiton ilman kertaluonteisia eriä ennakoidaan vuonna 2016 hieman ylittävän vuoden 2015 tason.

Tulevaisuuden näkymässä ei ole huomioitu Suomen Lähikaupan ja Onnisen hankintoja, joiden osalta tulevaisuuden näkymiä tarkastellaan yrityshankintojen toteutusajankohtien yhteydessä.

Voitonjakoehdotus

Emoyhtiön voitonjakokelpoiset varat ovat 1 101 724 265,47 euroa, joista tilikauden voitto on 161 817 870,11 euroa.

Hallitus ehdottaa 4.4.2016 pidettävälle varsinaiselle yhtiökokoukselle, että osinkoa jaetaan osingonjakohetkellä yhtiön ulkopuolisessa omistuksessa oleville osakkeille 2,50 euroa osaketta kohden. Osingonmaksun täsmäytyspäivänä yhtiön hallussa oleville omille osakkeille ei makseta osinkoa.

Voitonjakoehdotuksen tekopäivänä 2.2.2016 yhtiön ulkopuolisessa omistuksessa oli 99 142 175 osaketta, jota vastaava osingon kokonaismäärä on 247 855 437,50 euroa.

Varsinainen yhtiökokous

Hallitus päätti kutsua koolle varsinaisen yhtiökokouksen 4.4.2016 klo 13.00 alkaen Helsingin Messukeskukseen. Kesko Oyj julkistaa yhtiökokouskutsun myöhempänä ajankohtana.

Vuosiraportti 2015 ja selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä

Kesko julkistaa vuoden 2015 vuosiraportin viikolla 10 internet-sivuillaan osoitteessa www.kesko.fi. Raportti sisältää strategiakatsauksen, hallituksen toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen vuodelta 2015, vastuullisuusraportoinnin tunnusluvut (GRI), selvityksen Keskon hallinto- ja ohjausjärjestelmästä (Corporate Governance Statement) sekä palkka- ja palkkioselvityksen.

#