Hae keskon vuosiraportista 2015

Liite 32. Rahoitusriskien hallinta
Rahoitusriskien hallinta
Rahoitusriskien hallinnassa konsernissa noudatetaan yhtenäistä rahoituspolitiikkaa, joka on yhtiön hallituksen hyväksymä. Sen noudattamista ja konsernin rahoitustilanteen kehitystä seuraa hallituksen tarkastusvaliokunta. Konsernirahoitus vastaa keskitetysti konsernin rahoituksen hankinnasta, likviditeetin hallinnasta, rahoittajasuhteista ja rahoitusriskien hallinnasta. Pääsääntöisesti konsernin rahoitus on hankittu emoyhtiön kautta ja konsernirahoitus järjestää tytäryhtiöiden rahoituksen kunkin yhtiön toiminnallisessa valuutassa. Tytäryhtiöissä, joissa on merkittävää ulkopuolista omistusta, konserni on antanut takauksia rahoitusvastuista vain konsernin omistusosuuden suhteessa.
Valuuttariskit
Kesko-konserni harjoittaa liiketoimintaa kahdeksassa maassa, minkä lisäksi sillä on ostotoimintaa lukuisista eri maista. Näiden seurauksena konserni altistuu erilaisille valuuttariskeille. Valuuttariskejä aiheutuu ulkomaisiin yksiköihin tehdyistä nettosijoituksista (translaatioriskit) sekä ulkomaanrahan määräisistä varoista, veloista ja ennakoiduista liiketapahtumista (transaktioriskit).
Konserniyhtiöiden rahoitus on järjestetty kunkin yhtiön toiminnallisessa valuutassa. Emoyhtiö kantaa rahoittamisesta syntyvän valuuttariskin ja suojaa sitä johdannaisilla tai valuuttamääräisellä lainanotolla. Valko-Venäjän valuutta BYR ei ole vapaasti vaihdettava valuutta eikä siihen liittyvää valuuttariskiä ole mahdollista suojata.
Translaatioriskit
Konserni altistuu taseen muuntoriskeille euroalueen ulkopuolisiin tytäryhtiöihin tehtyjen nettosijoitusten osalta. Tätä taseriskiä ei ole suojattu. Suojaus voidaan aktivoida, jos omaa pääomaa ollaan kotiuttamassa tai valuuttaan uskotaan kohdistuvan merkittävä devalvaatioriski. Merkittävimmät translaatiopositiot ovat Ruotsin kruunussa, Venäjän ruplassa ja Norjan kruunussa. Positio ei sisällä määräysvallattomien omistajien osuutta omasta pääomasta. Muuntoriski on konsernin toiminnan volyymiin ja taseen kokoon suhteutettuna pieni.
Venäjällä Pietarissa ja Moskovassa toimivien kiinteistöyhtiöiden toimintavaluutaksi on määritetty euro, minkä vuoksi näihin yhtiöihin tehdyt nettosijoitukset eivät ole muuntoriskille alttiita eikä niitä siten oteta huomioon myöskään translaatiopositiossa.
Konsernin translaatiopositio 31.12.2015
Milj. €
NOK SEK RUB LTL BYR
Nettosijoitus 29,6 94,4 70,3 - 3,5
Konsernin translaatiopositio 31.12.2014
Milj. €
NOK SEK RUB LTL BYR
Nettosijoitus 30,0 81,7 54,3 46,0 3,5
Seuraavassa taulukossa on esitetty, miten konserniyhtiöiden toimintavaluuttojen 10 %:n muutos vaikuttaisi konsernin omaan pääomaan.
Herkkyysanalyysi, vaikutus omaan pääomaan 31.12.2015
Milj. €
NOK SEK RUB LTL BYR
Muutos +/-10 % 3,0 9,4 7,0 - 0,4
Herkkyysanalyysi, vaikutus omaan pääomaan 31.12.2014
Milj. €
NOK SEK RUB LTL BYR
Muutos +/-10 % 3,0 8,2 5,4 4,6 0,3
Transaktioriskit
Kansainvälinen ostotoiminta sekä emoyhtiön tytäryhtiöille antama valuuttamääräinen rahoitus altistavat konsernin useiden eri valuuttojen transaktioriskeille. Valuuttakohtainen transaktioriski koostuu taseen valuuttamääräisistä saamisista ja veloista, ulkomaanrahan määräisistä ennustetuista kassavirroista sekä ulkomaan tytäryhtiöiden veloista ja saamisista emoyhtiölle. Riskiä hallitaan kaupallisesti esim. siirtämällä kurssimuutokset myyntihintoihin tai vaihtamalla tavarantoimittajaa. Jäljelle jäävät avoimet positiot suojataan valuuttajohdannaisilla. Tytäryhtiöt raportoivat omat valuuttapositionsa konsernirahoitukselle kuukausittain.
Tytäryhtiöt toteuttavat suojauksensa pääsääntöisesti konsernirahoituksen kanssa, joka puolestaan suojaa riskipositiot markkinakaupoin valuuttakohtaisesti vahvistettujen limiittien puitteissa. Sisäiset johdannaissopimukset kohdistetaan segmenteille segmenttiraportoinnissa.
Konserni ei noudata IAS 39:n mukaista suojauslaskentaa ostoihin ja myynteihin liittyvän transaktioriskin suojaamisessa. Johdannaissopimukset kirjataan alunperin käypään arvoon ja arvostetaan uudelleen käypään arvoon tilinpäätöksessä. Ostoja ja myyntejä suojaavien valuuttajohdannaisten arvonmuutos kirjataan liiketoiminnan muihin tuottoihin tai kuluihin.
Konserni seuraa transaktioriskiä taseessa olevien sekä ennustettujen kassavirtojen osalta. Oheisessa taulukossa on esitetty transaktiopositio ilman tulevia kassavirtoja. Tämä ei kuvaa konsernin todellista valuuttariskiä suojausten jälkeen. Kun ennustetut erät lasketaan mukaan transaktiopositioon, merkittävimmät erot alla olevaan taulukkoon ovat USD- ja RUB-positioissa. Avoin USD-riski 31.12.2015 on -10,9 milj. euroa ja RUB-riski -1,9 milj. euroa.
Konsernin transaktiopositio 31.12.2015
Milj. €
USD SEK NOK LTL RUB BYR
Konsernin transaktioriski -1,1 -13,2 23,9 - 7,0 -0,2
Suojaavat johdannaiset 29,4 7,1 -18,7 - -13,6
Avoin positio 28,3 -6,1 5,1 - -6,6 -0,2
Konsernin transaktiopositio 31.12.2014
Milj. €
USD SEK NOK LTL RUB BYR
Konsernin transaktioriski -5,0 29,0 28,1 13,6 11,4 0,4
Suojaavat johdannaiset 38,3 -24,5 2,8 0,0 -36,2 0,0
Suojaavat lainat 0,0 0,0 -22,1 0,0 0,0 0,0
Avoin positio 33,3 4,5 8,8 13,6 -24,8 0,4
Transaktioposition herkkyysanalyysissä on laskettu, mikä olisi konsernin sisäisten valuuttamääräisten saamisten ja velkojen sekä suojaavien valuuttajohdannaisten ja -lainojen tulosvaikutus, jos kurssimuutos olisi +/- 10 %.
Herkkyysanalyysi, vaikutus tulokseen ennen veroja 31.12.2015
Milj. €
USD SEK NOK LTL RUB BYR
Muutos +/-10 % 2,8 -0,6 0,5 - -0,7 0,0
Herkkyysanalyysi, vaikutus tulokseen ennen veroja 31.12.2014
Milj. €
USD SEK NOK LTL RUB BYR
Muutos +/-10 % 3,3 0,5 0,9 1,4 -2,5 0,0
Maksuvalmiusriski
Maksuvalmiusriskin hallinnan tavoitteena on riittävien likvidien varojen ja luottolimiittien ylläpitäminen, jotta konsernin liiketoiminnan rahoituksen riittävyys on jatkuvasti turvattu.
Konsernin vakavaraisuus oli koko tilikauden 2015 erinomainen. Likvidejä varoja oli 31.12.2015 887 milj. euroa (598 milj. euroa). Korolliset velat olivat 31.12.2015 439 milj. euroa (499 milj. euroa) ja korolliset nettovelat -448 milj. euroa (-99 milj. euroa).
Rahoitusvelkojen ja niihin liittyvien rahoituskulujen maturiteetti 31.12.2015
Milj. €
2016 2017 2018 2019 2020− Yhteensä Tasearvo
Lainat rahoituslaitoksilta 0,3 0,3 0,1 0,1 1,8 2,7 2,7
rahoituskulut 0,0
Suunnatut velkakirjalainat (USD)* 33,1 22,0 55,1 55,1
rahoituskulut 2,5 1,4 1,4 0,7 6,0
Joukkovelkakirjalainat 224,1 224,1 224,1
rahoituskulut 6,2 6,2 6,2 18,6
Eläkelainat 2,4 2,4 2,4 1,2 8,3 8,3
rahoituskulut 0,5 0,5 0,5 0,3 1,8
Rahoitusleasingvelat 4,5 1,6 1,0 0,6 0,7 8,3 8,3
rahoituskulut 0,1 0,1 0,0 0,0 0,0 0,3
Velat K-kauppiaille 114,5 114,5 114,5
rahoituskulut 0,0
Muut korolliset velat 26,1 26,1 26,1
rahoituskulut 0,0
Pitkäaikaiset korottomat velat 0,7 10,6 1,7 0,8 28,5 42,2 42,2
Lyhytaikaiset korottomat velat
Ostovelat 795,1 795,1 795,1
Siirtovelat 282,7 282,7 282,7
Muut korottomat velat 212,6 212,6 212,6
* Suunnattujen velkakirjojen ja niihin liittyvien valuutta- ja korkojohdannaisten kassavirrat suoritetaan nettoperiaatteella. Järjestelyyn liittyvien korkojohdannaisten velka esitetään taseen muissa korollisissa veloissa. Tästä luottojärjestelystä taseessa on korollista velkaa yhteensä 50,2 (50,2) milj. euroa.
Takaukset erääntyvät seuraavasti: vuonna 2016 15,5 milj. euroa ja 2018−2019 2,5 milj. euroa.
Rahoitusvelkojen ja niihin liittyvien rahoituskulujen maturiteetti 31.12.2014
Milj. €
2015 2016 2017 2018 2019- Yhteensä Tasearvo
Lainat rahoituslaitoksilta 24,5 0,4 0,1 0,1 1,8 26,9 26,9
rahoituskulut 1,1 0,0 0,0 0,0 0,0 1,2
Suunnatut velkakirjalainat (USD)* 29,6 19,8 49,4 50,2
rahoituskulut 3,1 2,2 1,3 1,3 0,6 8,5
Joukkovelkakirjalainat 240,3 240,3 240,3
rahoituskulut 6,6 6,7 6,6 6,6 26,6
Eläkelainat 5,8 5,8 5,8 5,8 2,9 26,3 26,1
rahoituskulut 1,0 0,7 0,5 0,3 0,1 2,5
Rahoitusleasingvelat 6,4 3,2 1,5 0,6 0,9 12,5 12,4
rahoituskulut 0,2 0,1 0,0 0,0 0,0 0,4
Velat K-kauppiaille 119,3 119,3 119,3
rahoituskulut 0,0
Muut korolliset velat 23,3 23,3 23,3
rahoituskulut 0,0
Pitkäaikaiset korottomat velat 1,3 7,5 1,3 0,4 0,0 10,5 10,5
Lyhytaikaiset korottomat velat
Ostovelat 794,6 794,6 794,6
Siirtovelat 272,1 272,1 272,1
Muut korottomat velat 217,9 217,9 217,9
Private Placement -luottojärjestelyn ja sitovien limiittien ehdoissa on käytössä tavanomaisia kovenantteja. Näiden kovenanttien vaatimukset on pystytty täyttämään. Lainaehtoihin sisältyy taloudellinen kovenantti nettovelan ja käyttökatteen maksimisuhteesta, jonka raja-arvo on ollut kaukana koko tilikauden. Määräysvallan muutostilanteissa Keskolla on velvollisuus tarjota takaisinmaksettavaksi koko lainapääoma velkakirjan haltijoille. Määräysvallan muutokseksi ei lainasopimuksen ehtojen mukaan lueta omistuksen muutosta kauppiaille tai kauppiaiden muodostamalle yhdistykselle.
Velat K-kauppiaille sisältävät kahdenlaisia Keskon korollisia velkoja: kauppiaan ennakkomaksuja Keskolle ja Keskon ketjuhyvitevelkoja kauppiaille. Ketjuhyvitteet ovat kauppiaille jälkikäteen myönnettyjä alennuksia, joiden ehdot vaihtelevat ketjuttain.
Pitkäaikaisia sitovia luottolimiittejä oli tilinpäätöshetkellä nostettavissa 100,0 miljoonan euron vasta-arvosta (100,0 milj. euroa). Määräysvallan muutostilanteissa lainanantajilla on lainasopimusehtojen mukaisesti oikeus irtisanoa lainalimiitti ja mahdollisesti nostetut lainaerät. Määräysvallan muutokseksi ei lainasopimuksen ehtojen mukaan lueta omistuksen muutosta kauppiaille tai kauppiaiden muodostamalle yhdistykselle. Lisäksi konsernin ei-sitovaan rahoitusreserviin kuuluu euromääräisiä yritystodistusohjelmia 359 milj. euroa (359 milj. euron vasta-arvosta). Lisäksi konserniyhtiöillä oli tammikuussa 2016 kertynyt takaisinlainattavia varoja eläkevakuutusyhtiössä yhteensä 416,3 milj.euroa. Osa konserniyhtiöiden vuosittain maksamista eläkevakuutusmaksuista rahastoituu, ja kertynyt rahasto on takaisin lainattavissa 1−10 vuoden laina-ajalla sosiaali- ja terveysministeriön vahvistamien määräysten mukaisesti. Lainan nostaminen edellyttää turvaavan vakuuden asettamista lainalle.
Lainojen korkoriski ja herkkyysanalyysi
Korkotason muutokset vaikuttavat konsernin korkokuluihin. Korkoriskin suojauspolitiikalla pyritään tasoittamaan korkotason muutosten vaikutusta eri tilikausien tuloksiin.
Korkoriskiä hallitaan keskitetysti konsernin rahoitusyksikössä, joka muokkaa lainojen korkosidonnaisuusaikaa käyttämällä korkojohdannaissopimuksia. Tavoiteduraatio on kolme vuotta ja sen sallitaan vaihdella puolentoista ja neljän vuoden välillä. Toteutunut korkosidonnaisuusaika oli tilikauden aikana keskimäärin 1,9 vuotta (2,4 vuotta).
Kesko Oyj laski 11.9.2012 liikkeelle 250 milj. euron määräisen joukkovelkakirjalainan. Lainan kuponkikorko on kiinteä 2,75 %, ja se erääntyy maksettavaksi kuuden vuoden kuluttua liikkeeseen laskusta.
Kesko Oyj laski 10.6.2004 liikkeelle Yhdysvalloissa 120 milj. USD:n arvosta suunnattuja velkakirjalainoja (USD Private Placement). Järjestely käsittää kolme kertalyhenteistä lainaerää, joista 10.6.2014 erääntyi maksettavaksi 60 milj. USD, ja 10.6.2016 erääntyy 36 milj. USD ja 10.6.2019 24 milj. USD.
Kesko Oyj:n USD-määräisen Private Placement -luottojärjestelyn suojauksessa sovelletaan suojauslaskentaa sekä valuutta- että korkoriskin osalta. Suojauksissa on käytetty valuutan- ja koronvaihtosopimuksia, joiden määrä ja maturiteetti on sama kuin lainalla. Siten kyseisen lainan valuutta- ja korkoriski on kokonaan suojattu. Tilikauden aikana ei ole kirjattu tehottomuutta tuloslaskelmaan kyseisen luottojärjestelyn suojauksesta.
Korkotason muutoksen herkkyysanalyysin laskennassa on käytetty yritystodistusvelkojen osalta tilikauden aikana toteutuneita keskimääräisiä saldoja. Tilinpäätöstilanteessa 31.12.2015 vaihtuvakorkoisten velkojen vaikutus tulokseen ennen veroja olisi ollut -/+ 1,2 milj. euroa (-/+ 1,7 milj. euroa), jos korkotaso olisi noussut tai laskenut 1 %-yksikön.
Joukkovelkakirjalaina, suunnatut velkakirjat ja eläkelainat, yhteensä 287,5 milj. euroa, ovat kiinteäkorkoisia ja niiden efektiivinen korkokustannus oli 3,4 %. Vaihtuvakorkoisten rahoituslaitoslainojen, kauppiasvelkojen ja muiden korollisten velkojen keskikorko oli 0,1 % tilikauden päättyessä. Lainoista pääosa on euromääräisiä ja suunnatut velkakirjat ovat USD-määräisiä.
Käypään arvoon kirjattavat rahoitusvarat ja -velat
Konsernin likvidejä varoja on sijoitettu pääosin suurten suomalaisten yritysten velkainstrumentteihin, Keskon markkina-alueella toimivien pankkien sijoitustodistuksiin, talletuksiin, valikoitujen yritysten joukkovelkakirjalainoihin sekä yrityslainarahastoihin. Näiden sijoitusten tuotto vuodelta 2015 oli 0,3 % (0,8 %) ja korkosidonnaisuusaika tilikauden lopussa 0,7 vuotta. Maksimiluottoriski on näiden sijoitusten käypä arvo taseessa tilinpäätöspäivänä. Seuraavassa taulukossa esitetään käypään arvoon arvostetut rahoitusinstrumentit arvostusmenetelmän mukaan jaoteltuna.
Käypä arvo 31.12.2015
Käypään arvoon arvostettavat rahoitusvarat ja -velat arvostushierarkian mukaan jaoteltuna
Milj. €
Taso 1 Taso 2 Taso 3 Yhteensä
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat
Korkorahastot 209,6 209,6
Yritystodistukset 65,5 65,5
Pankkien sijoitustodistukset ja talletukset 93,7 93,7
Joukkovelkakirjalainat 5,5 5,5
Yhteensä 215,1 159,2 374,2
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat johdannaiset
Johdannaissaamiset 13,3 13,3
Johdannaisvelat 8,6 8,6
Myytävissä olevat rahoitusvarat
Pääomarahastot ja muut osakkeet ja osuudet 15,3 15,3
Yritystodistukset (maturiteetti alle 3 kk) 84,0 84,0
Pankkien sijoitustodistukset ja talletukset (maturiteetti alle 3 kk) 108,8 108,8
Joukkovelkakirjalainat ja yrityslainarahastot 178,9 178,9
Yhteensä 178,9 192,8 15,3 387,0
Käypä arvo 31.12.2014
Käypään arvoon arvostettavat rahoitusvarat ja -velat arvostushierarkian mukaan jaoteltuna
Milj. €
Taso 1 Taso 2 Taso 3 Yhteensä
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat
Korkorahastot 14,4 14,4
Yritystodistukset 103,3 103,3
Pankkien sijoitustodistukset ja talletukset 92,2 92,2
Joukkovelkakirjalainat 9,3 9,3
Yhteensä 23,7 195,6 219,3
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat johdannaiset
Johdannaissaamiset 31,5 31,5
Johdannaisvelat 15,5 15,5
Myytävissä olevat rahoitusvarat
Pääomarahastot ja muut osakkeet ja osuudet 13,1 13,1
Yritystodistukset (maturiteetti alle 3 kk) 98,6 98,6
Pankkien sijoitustodistukset ja talletukset (maturiteetti alle 3 kk) 107,6 107,6
Joukkovelkakirjalainat 65,5 65,5
Yhteensä 65,5 206,3 13,1 284,8
Tason 1 instrumentit ovat markkinoilla aktiivisen kaupankäynnin kohteena, jolloin käyvät arvot perustuvat suoraan markkinahintaan. Tason 2 instrumenttien käypä arvo perustuu markkinoilta saataviin tietoihin. Tason 3 instrumenttien käypä arvo ei perustu todettavissa olevaan markkinatietoon (ei todettavissa olevat syöttötiedot).
Tasolle 3 kuuluvien instrumenttien muutokset
Milj. €
2015 2014
Pääomarahastot ja muut osakkeet ja osuudet 1.1. 13,1 16,9
Ostot 3,3 0,6
Saadut palautukset -2,2 -5,1
Tulosvaikutteisesti kirjatut voitot ja tappiot - 0,0
Käyvän arvon muutokset 1,2 0,6
Pääomarahastot ja muut osakkeet ja osuudet 31.12. 15,3 13,1
Tasolle 3 sisältyy pääomarahastoja sekä muita osakkeita ja osuuksia. Nämä sijoitukset on luokiteltu pitkäaikaisiin myytävissä oleviin rahoitusvaroihin. Tason 3 rahoitusvarat arvostetaan yhtiöiltä saatujen laskelmien perusteella. Näistä sijoituksista ei ole kirjattu tulosvaikutteisia voittoja tai tappioita tilikaudella 2015.
Korolliset saamiset ja herkkyysanalyysi
Rahoitusvaroista koostuva likviditeetti on tavoitteena sijoittaa rahamarkkinoille tehokkaalla tuoton ja riskin yhdistelmällä. Konsernin johto hyväksyy säännöllisin väliajoin konsernirahoituksen analysoimien sijoituskohteiden joukosta sijoituskohteiksi hyväksyttävät instrumentit ja niille kohdekohtaiset limiitit. Sijoitusten riskiä ja toteutunutta tuottoa seurataan säännöllisesti.
Vaihtuvakorkoisten saamisten herkkyysanalyysin laskennassa on käytetty sijoitettujen varojen osalta vuoden keskimääräisiä saldoja. Mukana ovat asiakasrahoitussaamiset, rahoitusleasingsaamiset, muut korolliset saamiset ja sijoituksista yritystodistussijoitukset ja korkorahastot. Korkorahastojen herkkyys on määritelty duraation avulla. Jos korkotaso olisi muuttunut +/- 1 %-yksikön, näiden erien tulosvaikutus ennen veroja olisi ollut +/- 3,5 milj. euroa (+/- 3,6 milj. euroa) ja vaikutus omaan pääomaan +/- 2,7 (+/- 1,1) milj. euroa tilinpäätöspäivänä.
Luotto- ja vastapuoliriski
Asiakassaamisiin liittyvän luottoriskin hallinnasta vastaavat toimialojen liiketoimintayhtiöt. Konsernilla on luottopolitiikka, jonka toteutumista valvotaan. Saamiset pyritään varmistamaan asiakkaiden luottokelpoisuuden huolellisella arvioinnilla, tarkentamalla asiakasluototuksen ehtoja ja vakuusvaateita sekä tehokkaalla luotonvalvonnalla ja lisäksi soveltuvin osin luottovakuuttamalla. Suomessa konsernin liiketoiminnan keskeinen osa tapahtuu yhteistyössä kauppiaiden kanssa. Kauppiassopimukset edellyttävät, että kauppias asettaa Keskon kyseiselle tytäryhtiölle tililuottovakuuden ostovelkojensa vakuudeksi.
Konserniyhtiöt noudattavat yhtenäistä menettelyä erääntyneiden saamisten arvostamisessa. Saamisesta kirjataan arvonalentuminen silloin kun on objektiivista näyttöä siitä, että saamisen arvo on alentunut. Myyntisaamisten ikäjakauma 31.12. on esitetty seuraavassa taulukossa.
Myyntisaamisten ikäjakauma
Milj. €
2015 2014
Erääntymättömät myyntisaamiset 540,7 536,2
1−7 päivää erääntyneet myyntisaamiset 9,9 12,3
8−30 päivää erääntyneet myyntisaamiset 11,4 12,1
31−60 päivää erääntyneet myyntisaamiset 5,2 4,3
Yli 60 päivää erääntyneet myyntisaamiset 14,4 19,2
Yhteensä 581,7 584,2
Myyntisaamisista 331,9 milj. euroa (332,9 milj. euroa) oli ketjukauppiassaamisia ja luottokorttisaamisia oli 1,9 milj. euroa (2,4 milj.euroa). Ketjukauppiassaamisten vakuutena on Keskon osakkuusyhtiön Vähittäiskaupan Takaus Oy:n antama tililuottovakuus, jonka enimmäismäärä on aina rajoitettu Vähittäiskaupan Takauksen K-kauppiasyritykseltä ja -yrittäjältä saaman vastavakuuden realisointiarvoon. Vastavakuuksien yhteisarvo oli tilikauden päättyessä 171,1 milj. euroa (160,1 milj. euroa). Lisäksi saamisten vakuutena on muita vakuuksia kuten yrityskiinnityksiä ja muuta pantattua omaisuutta.
Myyntisaamisiin sisältyy erillisellä vähennystilillä seurattavaa arvonalennusta yhteensä 17,2 milj. euroa (21,5 milj. euroa). Näiden myyntisaamisten alkuperäinen tasearvo oli 21,9 (28,2 milj. euroa). Tilikauden tulokseen on kirjattu luottotappioita ja arvonalennuksia yhteensä 3,7 milj. euroa (6,0 milj. euroa).
Sellaisia saamisia, joiden maksuehdoista on neuvoteltu uudelleen, oli yhteensä 3,2 milj. euroa (2,7 milj. euroa).
Rahoituksellinen luottoriski
Rahoitusinstrumentteihin sisältyy riski siitä, että vastapuoli ei pysty täyttämään velvoitettaan. Kesko tekee valuutta- ja muita johdannaisia vain hyvän luottokelpoisuuden omaavien pankkien kanssa. Likvidejä varoja sijoitetaan vuosittain vastapuolikohtaisesti vahvistettavien limiittien rajoissa instrumentteihin, joiden luottokelpoisuus on hyvä. Korkosijoitusten sallitut sijoituslimiitit määritetään euromääräisesti ja aikasidonnaisesti yritys- ja pankkikohtaisesti. Näitä limiittejä tarkistetaan vuoden aikana aina markkinatilanteen mukaisesti.
Hyödykeriskit ja niiden herkkyysanalyysi
Konserni käyttää sähköjohdannaisia energiakustannusten tasaamiseen. Sähkön hintariskiä tarkastellaan viiden vuoden aikajänteellä. Tilikauden aikana toimitetun sähkön hintaa suojaavien johdannaisten arvonmuutokset sisältyvät ostojen oikaisueriin. Tulevaisuuden ostoja suojaavien sopimusten osalta noudatetaan suojauslaskentaa. Suojauslaskennan kriteerit täyttävien johdannaisten arvonmuutosten tehokas osuus kirjataan oman pääoman arvonmuutosrahastoon ja tehoton osuus tuloslaskelmaan, liiketoiminnan muihin tuottoihin tai kuluihin. Omaan pääomaan kirjattavan arvonmuutosrahaston muutos esitetään laajan tuloslaskelman erässä Rahavirran suojauksen arvonmuutos.
Sähkön hintariskiä suojaavien johdannaisten arvonmuutoksen tehoton osuus oli vuoden lopussa -2,9 milj. euroa (-1,6 milj. euroa).
Sähköä oli tilinpäätöspäivänä ostettu sähköjohdannaisilla yhteensä 464 832 MWH (731 976 MWH) ja kiinteähintaisilla ostosopimuksilla 245 520 MWH. Suojausaste 1−12 kuukaudessa oli 66 % (87 %), 13−24 kuukaudessa 60 % (65 %), 25−36 kuukaudessa 38 % (45 %) ja 37−48 kuukaudessa 4 % (24 %).
Herkkyysanalyysin laskennassa sähköjohdannaisten osalta on oletettu, että alle 12 kuukauden kuluttua erääntyvien johdannaisten vaikutus tulisi tuloslaskelmaan. Jos sähköjohdannaisten markkinahinta muuttuisi tilinpäätöspäivän 31.12.2015 tasosta -/+ 20 %, olisi vaikutus vuoden 2016 tuloslaskelmaan -/+ 0,7 milj. euroa (-/+ 1,6 milj. euroa) ja omaan pääomaan -/+1,1 milj. euroa (-/+ 2,7 milj. euroa). Vaikutukset on laskettu ennen veroja.
Johdannaiset
Johdannaissopimusten käyvät arvot
Milj. €
31.12.2015
Posi-
tiivinen
käypä
arvo
(tasearvo)
31.12.2015
Nega-
tiivinen
käypä
arvo
(tasearvo)
31.12.2014
Posi-
tiivinen
käypä
arvo
(tasearvo)
31.12.2014
Nega-
tiivinen
käypä
arvo
(tasearvo)
Korkojohdannaiset 0,0 -0,5
Valuuttajohdannaiset 13,3 -1,4 * 31,5 -9,6
Sähköjohdannaiset -7,2 0,1 -5,4
Johdannaissopimusten nimellismäärät
Milj. €
31.12.2015
Nimellis-
määrä
31.12.2014
Nimellis-
määrä
Korkojohdannaiset 100,4 * 101,1
Valuuttajohdannaiset 287,6 * 378,4
Sähköjohdannaiset 9,4 21,4
* Johdannaissopimuksiin sisältyy valuuttamääräiseen lainajärjestelyyn liittyviä koronvaihtosopimuksia, joiden nimellisarvo on bruttomääräisenä 100,4 milj. euroa ja käypä arvo 0,0 milj. euroa (-0,5 milj. euroa) sekä valuutanvaihtosopimuksia, joiden nimellisarvo on 50,2 milj. euroa ja käypä arvo on 4,9 milj. euroa (-0,8 milj euroa).
Johdannaisten käyvät arvot on esitetty bruttomääräisinä. Keskolla on kaikkien johdannaiskauppaa käyvien pankkivastapuolien kanssa ISDA-sopimukset, joihin sisältyy netotusjärjestely. Kaikkiin mainittuihin sopimuksiin sisältyy molemminpuolinen vakuuden asettaminen. Raja-arvo vakuuden asettamiselle ei ollut ylittynyt tilinpäätöspäivänä. Vastapuolittain laskettuna johdannaisvelkoja voitaisiin netottaa yhteensä 3,2 milj. euroa.
Johdannaisten maksimiluottoriski on tilinpäätöspäivän taseen käypä arvo.
Johdannaisten kassavirrat 31.12.2015
Milj. €
2016 2017 2018 2019 2020 2021− Yhteensä
Velat
Valuuttatermiinit, joihin ei sovelleta suojauslaskentaa 236,1 236,1
Nettona selvitettävät velat
Korkojohdannaiset
Sähköjohdannaiset 3,4 2,7 1,1 0,1 7,2
Suunnattuihin velkakirjalainoihin liittyvät johdannaiset*
Valuuttajohdannaiset
Saamiset
Valuuttatermiinit, joihin ei sovelleta suojauslaskentaa 243,0 243,0
Nettona selvitettävät saamiset
Suunnattuihin velkakirjalainoihin liittyvät johdannaiset*
Valuuttajohdannaiset 3,2 0,1 0,1 2,0 5,4
Korkojohdannaiset 0,3 0,2 0,2 0,1 0,8
* Suunnattujen velkakirjojen ja niihin liittyvien valuutta- ja korkojohdannaisten kassavirrat suoritetaan nettoperiaatteella. Järjestelyyn liittyvien korkojohdannaisten velka esitetään taseen muissa korollisissa veloissa. Tästä luottojärjestelystä taseessa on korollista velkaa yhteensä 50,2 milj. euroa (50,2 milj. euroa).
Johdannaisten kassavirrat 31.12.2014
Milj. €
2015 2016 2017 2018 2019 2020− Yhteensä
Velat
Valuuttatermiinit, joihin ei sovelleta suojauslaskentaa 325,0 325,0
Nettona selvitettävät velat
Korkojohdannaiset 0,0 0,0
Sähköjohdannaiset 2,1 1,6 1,3 0,4 0,0 5,4
Suunnattuihin velkakirjalainoihin liittyvät johdannaiset*
Valuuttajohdannaiset 0,1 0,5 0,0 0,0 0,3 0,9
Saamiset
Valuuttatermiinit, joihin ei sovelleta suojauslaskentaa 347,3 347,3
Nettona selvitettävät saamiset
Suunnattuihin velkakirjalainoihin liittyvät johdannaiset*
Korkojohdannaiset 0,4 0,3 0,2 0,2 0,1 1,2
Pääomarakenteen hallinta
Kesko-konsernin pääoman hallintaa koskevat tavoitteet käsittävät konsernin vakavaraisuuteen ja maksuvalmiuteen liittyvät tavoitteet. Konsernin pääomarakennetta (oman ja vieraan pääoman suhdetta) optimoidaan konsernitasolla. Konsernin vakavaraisuudelle ja maksuvalmiudelle asetettujen tavoitteiden tarkoituksena on turvata konsernin likviditeetti kaikissa markkinatilanteissa, mahdollistaa konsernin strategian mukaisten investointiohjelmien toteuttaminen ja omistaja-arvon säilyttäminen. Tavoitteet on asetettu tunnusluvulle korolliset nettovelat/käyttökate. Konsernin korollisten velkojen osalta on tietyiltä osin käytössä kovenantteja, joiden mukaiset ehdot on huomioitu edellä mainitussa tavoitetasossa. Konsernilla ei ole käytössä ulkoisen luottoluokituslaitoksen antamaa julkista luottoluokitusta.
Kesko-konsernin tunnuslukujen tavoitetasot hyväksytään konsernin hallituksessa. Hallitus on 26. toukokuuta 2015 hyväksynyt osana konsernin taloudellisia keskipitkän aikavälin tavoitteita seuraavat arvot tunnusluvuille sidotun pääoman tuotto ilman kertaluonteisia eriä, oman pääoman tuotto ilman kertaluonteisia eriä sekä korolliset nettovelat/käyttökate:
Tavoite-
taso
Toteuma
2015
Toteuma
2014
Sidotun pääoman tuotto ilman kertaluonteisia eriä 14% 11,7 9,9
Oman pääoman tuotto ilman kertaluonteisia eriä 12% 8,2 7,6
Korolliset nettovelat/käyttökate < 2,5 -1,4 -0,3
Milj. € 2015 2014
Korolliset velat 439,1 498,9
Likvidit varat 887,2 598,0
Korolliset nettovelat -448,1 -99,2
Käyttökate 331,4 346,5
Korolliset nettovelat/käyttökate -1,4 -0,3