Hae keskon vuosiraportista 2015

Liite 17. Eläkesaamiset
Konsernilla on useita eläkejärjestelyjä eri toimintamaissa. Suomessa henkilökunnan lakisääteinen eläketurva on järjestetty työeläkevakuutusyhtiöiden kautta ja vapaaehtoinen lisäeläketurva pääosin Keskon Eläkekassan kautta. Työeläkevakuutusyhtiössä hoidettu lakisääteinen eläketurva on maksuperusteinen eläkejärjestely. Keskon Eläkekassan myöntämä lisäeläketurva on etuuspohjainen eläkejärjestely.
Ulkomaisista tytäryhtiöistä Norjassa on eläkejärjestely, joka luokitellaan etuuspohjaiseksi eläkejärjestelyksi. Norjan etuuspohjaiseen järjestelyyn liittyvän nettovelan määrä 31.12.2015 oli 0,3 milj. euroa (0,6 milj. euroa). Norjan etuuspohjaista eläkejärjestelyä ei ole sisällytetty alla oleviin taulukoihin, koska sen vaikutus konsernin lukuihin on merkityksetön. Muissa ulkomaisissa tytäryhtiöissä olevat eläkejärjestelyt hoidetaan paikallisten määräysten ja käytännön mukaan ja ne ovat maksuperusteisia eläkejärjestelyitä.
Keskon Eläkekassa
Keskon Eläkekassa on osakkaidensa oma eläkelaitos, joka tarjoaa lisäeläketurvan niille toimintapiiriin kuuluville työntekijöille, jotka ovat jäseninä Eläkekassan A-osastossa. A-osasto on suljettu 9.5.1998. Kassan sääntöjen mukaisten ehtojen täyttyessä jäsenille myönnetään vanhuuseläke 60−65 vuoden ikäisenä. Kassan myöntämän eläkkeen määrä on kassan sääntöjen perusteella lasketun henkilön eläkepalkkaan perustuvan eläkkeen ja lakisääteisen eläketurvan erotus. Yksittäisen kassan jäsenen eläkkeen määrään vaikuttavat yksilöllisesti lasketun eläkepalkan lisäksi henkilön jäsenyysaika Eläkekassassa. Eläkekassaan kuului vuoden 2015 lopussa 2 763 jäsentä, joista aktiiveja oli 662 ja eläkkeen saajia 2 101. Kesko-konsernin osuus Eläkekassan velvoitteesta on 96,7 % (97,1 %). Liitetiedoissa on esitetty Kesko-konsernin osuus Eläkekassasta lukuun ottamatta varojen jakautumista omaisuusryhmittäin ja velvoitteen maturiteettijakaumaa.
Eläkekassan toimintaa säätelee kassan sääntöjen lisäksi vakuutuskassalaki, lain nojalla annetut asetukset sekä viranomaisohjeet, ja kassan toimintaa valvoo Finanssivalvonta. Säädökset sisältävät määräyksiä mm. eläkevelvoitteen laskentaan ja velvoitteen kattamiseen liittyen. Eläkevelvoitteen tulee olla täysimääräisesti katettu järjestelyyn kuuluvilla varoilla, tilapäistä katevajausta sallitaan vain poikkeuksellisesti. Lisäksi säädökset sisältävät yksityiskohtaisia määräyksiä eläkevelvoitteen katteena olevan omaisuuden katekelpoisuudesta ja sijoitusriskien hajauttamisesta.
Kesko-konserni ennakoi, että se ei maksa kannatusmaksua Eläkekassalle vuoden 2016 aikana.
Taseen etuuspohjainen eläkesaaminen määräytyy Keskon Eläkekassan osalta seuraavasti:
Milj. € 2015 2014
Etuuspohjaisen velvoitteen nykyarvo -266,1 -289,3
Järjestelyn varojen käypä arvo 442,4 436,5
Nettomääräinen saaminen taseessa 176,4 147,2
Taseen nettomääräisen saamisen muutos:
Tilikauden alussa 147,2 170,2
Tuloslaskelmaan kirjatut tuotot/kulut 0,5 1,9
Uudelleenarvostus 28,8 -24,6
Suoritukset järjestelyyn ja järjestelyn kulut -0,4 -0,2
Tilikauden lopussa 176,4 147,2
Milj. € Etuuspohjaisen
velvoitteen nykyarvo
Järjestelyn
varojen
käypä arvo
Yhteensä
1.1.2015 -289,3 436,5 147,2
Tilikauden työsuoritukseen perustuva meno -2,8 -2,8
Korkomeno/-tuotto -6,5 9,8 3,3
-9,3 9,8 0,5
Uudelleenarvostus
Varojen tuotto 11,5 11,5
Demograafiset muutokset 0,6 0,6
Rahoitusolettamamuutokset 9,0 9,0
Kokemusperäiset muutokset 7,7 7,7
17,4 11,5 28,8
Suoritukset järjestelyyn ja järjestelyn kulut -0,4 -0,4
Maksetut etuudet 14,5 -14,5 0,0
31.12.2015 -266,4 442,8 176,4
Milj. € Etuuspohjaisen
velvoitteen nykyarvo
Järjestelyn
varojen
käypä arvo
Yhteensä
1.1.2014 -247,5 417,7 170,2
Tilikauden työsuoritukseen perustuva meno -4,3 -4,3
Korkomeno/-tuotto -8,6 14,7 6,1
-12,9 14,7 1,9
Uudelleenarvostus
Varojen tuotto 19,2 19,2
Demograafiset muutokset
Rahoitusolettamamuutokset -48,4 -48,4
Kokemusperäiset muutokset 4,5 4,5
-43,9 19,2 -24,6
Suoritukset järjestelyyn ja järjestelyn kulut -0,2 -0,2
Maksetut etuudet 14,9 -14,9 0,0
31.12.2014 -289,3 436,5 147,2
Järjestelyyn kuuluvien varojen jakautuminen omaisuusryhmittäin 2015
Milj. € Noteeratut Noteeraa-
mattomat
Yhteensä
Eurooppa
Oman pääoman ehtoiset instrumentit 89,7 43,0 132,7
Vieraan pääoman ehtoiset instrumentit 26,5 31,6 58,1
Sijoitusrahastot 30,3 18,4 48,7
Kiinteistöt - 159,3 159,3
Yhdysvallat
Oman pääoman ehtoiset instrumentit 6,0 - 6,0
Sijoitusrahastot 27,8 - 27,8
Muut maat
Sijoitusrahastot 26,5 - 26,5
Yhteensä 206,8 252,3 459,1
Järjestelyyn kuuluvien varojen jakautuminen omaisuusryhmittäin 2014
Milj. € Noteeratut Noteeraa-
mattomat
Yhteensä
Eurooppa
Oman pääoman ehtoiset instrumentit 90,5 33,5 124,0
Vieraan pääoman ehtoiset instrumentit 23,7 27,2 50,9
Sijoitusrahastot 14,3 19,1 33,4
Kiinteistöt - 181,1 181,1
Yhdysvallat
Oman pääoman ehtoiset instrumentit 11,2 - 11,2
Sijoitusrahastot 26,6 - 26,6
Muut maat
Sijoitusrahastot 21,7 - 21,7
Yhteensä 188,0 260,9 448,9
Milj. € 2015 2014
Käypään arvoon sisältyy Kesko Oyj:n osakkeita 15,7 14,6
Käypään arvoon sisältyy Kesko-konsernin vuokraamia kiinteistöjä 186,1 181,1
Keskeiset vakuutusmatemaattiset oletukset:
2015 2014
Diskonttauskorko 2,30% 2,30%
Palkankorotusoletus 2,20% 2,50%
Inflaatio 1,70% 2,00%
Eläkkeiden odotettu kasvu 1,90% 2,10%
Odotettu keskimääräinen jäljellä oleva työssäoloaika, vuotta 10 11
Eläkevelvoitteiden painotettu keskimääräinen voimassaoloaika ja diskonttaamattomien eläkevelvoitteiden oletettu maturiteettijakauma
2015 2014
Eläkevelvoitteiden painotettu keskimääräinen voimassaoloaika, vuotta 15 15
Diskonttaamattomien eläkevelvoitteiden oletettu maturiteettianalyysi, milj. €
Alle 1 vuosi 15,2 15,5
1−10 vuotta 118,6 126,6
10−20 vuotta 111,5 122,7
20−30 vuotta 77,5 88,2
Yli 30 vuotta 71,5 84,2
Yhteensä 394,3 437,3
Suomen eläkeuudistus
Suomen lakisääteistä eläketurvaa on päätetty uudistaa ja muutokset astuvat voimaan 1.1.2017. Uudistusten tavoitteena on pidentää työuria, jotta lakisääteisen työeläkejärjestelmän rahoitus ja riittävä eläketurva voidaan taata myös tulevaisuudessa.
Eläkeuudistuksen arvioitu vaikutus konsernin etuuspohjaisiin lisäeläkejärjestelmiin on otettu huomioon 31.12.2015 tilinpäätöksen eläkevelvoitteen määrää laskettaessa sellaisten eläkelupausten osalta, joihin uudistus vaikuttaa ilman erillistä päätöstä. Eläkeuudistuksen johdosta etuuspohjaisen eläkevelvoitteen nykyarvo kasvoi 2 milj. euroa ja muutos sisältyy vakuutusmatemaattisiin voittoihin ja tappioihin. Niissä tapauksissa, joissa eläkeuudistuksen vaikutukset lisäeläkejärjestelyn etuuspohjaisen eläkevelvoitteen määrään edellyttävät erillistä päätöksentekoa, kirjataan mahdolliset vaikutukset sillä tilikaudella, jolloin päätökset tehdään.
Eläkejärjestelyyn liittyvät riskit
Varoihin liittyvät riskit
Eläkekassan sijoitusomaisuus sisältää kiinteistöjä, osakkeita ja osakerahastoja, pääomarahastoja sekä pitkä- ja lyhytaikaisia korkosijoituksia. Eläkekassan sijoituspolitiikassa määritellään omaisuuslajikohtaiset sijoitusrajoitteet sekä sallitut sijoituskohteet. Eläkekassan hallituksen vuosittain vahvistama sijoitussuunnitelma sisältää sijoitusallokaatio- ja tuottotavoitteet aina vuodeksi eteenpäin. Sijoitustoiminnan tavoitteena on huolehtia sijoitusten tuotosta ja rahaksi muutettavuudesta turvaavasti sekä sijoitusten asianmukaisesta monipuolisuudesta ja hajauttamisesta. Vuositasolla tavoitteena on ylittää Eläkekassan vastuumenot ja hoitokulut, jolloin osakkailta ei tarvitse periä kannatusmaksua. Pitkän aikavälin sijoitustoiminnan tuottotavoite on 5,0 %. Sijoitustoiminnan riskejä hallitaan seuraamalla jatkuvasti markkinatilanteen kehitystä ja analysoimalla sijoituskohteiden tuotto- ja riskipotentiaalin riittävyyttä. Tuotot verrattuna valittuihin vertailuindekseihin ja sijoitusten jakauma raportoidaan kuukausittain. Sijoitustoiminnan toteutunut tuotto oli 6,5 % vuonna 2015.
Mikäli sijoitusomaisuuden tuotto alittaa etuuspohjaisen eläkevelvoitteen nykyarvon laskennassa käytetyn diskonttauskoron, voi eläkejärjestelyyn syntyä alijäämä. Omaisuuden hajauttamisella pyritään pienentämään tätä riskiä vaihtelevissa taloudellisissa olosuhteissa. Mikäli eläkejärjestelyyn syntyy alijäämää siten, ettei eläkevelvoite ole täysimääräisesti katettu, on Eläkekassan osakkailla velvollisuus maksaa kassaan kannatusmaksua vastuun kattamiseksi. IAS 19 -standardin mukaan laskettuna eläkejärjestelyyn kuuluvien varojen arvo ylitti velvoitteen määrän 176,4 milj. eurolla 31.12.2015. Eläkekassaa koskevat paikalliset säännöt voivat johtaa kannatusmaksuvelvollisuuden syntymiseen myös tilanteissa, joissa IAS 19 velvoite on täysin katettu. Tällöin perityn kannatusmaksun määrä kasvattaa IAS 19 eläkesaamisen määrää.
Velvoitteeseen liittyvät riskit
Etuuspohjaisen eläkevelvoitteen määrään voivat vaikuttaa yleisen korkotason lisäksi lakisääteisen eläketurvan muutokset, tulevat palkankorotukset, eläkkeiden indeksikorotukset sekä muutokset odotettavissa olevassa eliniässä. Eläkekassan sääntöjen mukainen kassan jäsenelle annettu eläkelupaus on sidottu eläkepalkan määrään ja se on elinikäinen etuus. Eläkkeensaajan kokonaiseläkkeen määrä koostuu lakisääteisestä eläkkeestä ja kassan tarjoamasta lisäeläkkeestä. Palkankorotukset kasvattavat tulevan eläkkeen määrää. Jos muutokset lakisääteisessä eläketurvassa, kuten eläkeiäin nosto tai eläketurvan heikennys kompensoitaisiin eläkkeen saajalle lisäeläkkeessä, kasvattaisivat muutokset etuuspohjaisen eläkevelvoitteen määrää. Tulevien eläkkeiden määrää tarkistetaan eläkejärjestelyn ehtojen mukaan vuosittain indeksikorotuksella. Odotettavissa olevan eliniän pidentyminen kasvattaa eläkevelvoitteen määrää.
Yleisen korkotason ja korkealaatuisten joukkovelkakirjalainojen markkinatuoton muutokset vaikuttavat etuuspohjaisen eläkevelvoitteen nykyarvon määrään. Korkotason laskiessa etuuspohjaisen eläkevelvoitteen nykyarvon määrä kasvaa. Koska eläkekassan sijoitusomaisuus sijoitetaan ja tuottotavoitteet asetetaan pitkällä aikavälillä, ei sijoitusten vuosituoton muutos välttämättä korreloi lyhyellä aikavälillä etuuspohjaisen eläkevelvoitteen diskonttokoron muutoksen kanssa.
Herkkyysanalyysi
Seuraavassa taulukossa on esitetty etuuspohjaisen eläkevelvoitteen herkkyys keskeisissä oletuksissa tapahtuville muutoksille.
Vakuutusmatemaattinen oletus Oletuksen
muutos
Vaikutus
etuuspohjaisen
eläkevelvoitteen
määrään,
lisäys
Vaikutus
etuuspohjaisen
eläkevelvoitteen
määrään,
vähennys
2015
Diskonttauskorko 0,50% -6,80% 7,60%
Palkankorotusoletus 0,50% 1,40% -1,40%
Eläkkeiden odotettu kasvu 0,50% 6,00% -5,40%
2014
Diskonttauskorko 0,50% -6,90% 7,80%
Palkankorotusoletus 0,50% 1,40% -1,40%
Eläkkeiden odotettu kasvu 0,50% 6,00% -5,40%
Herkkyysananalyysin vaikutukset on laskettu niin, että oletuksen muutoksen vaikutusta laskettaessa on kaikkien muiden oletusten oletettu pysyvän ennallaan. Käytännössä tämä ei ole todennäköistä, ja joissakin oletuksissa tapahtuvat muutokset saattavat korreloida keskenään. Etuuspohjaisen velvoitteen herkkyysanalyysi on laskettu käyttäen samaa menetelmää kuin on käytetty taseeseen merkittävää eläkevelvoitetta laskettaessa.