Hae keskon vuosiraportista 2015

Ympäristövaikutukset

Energia

Tunnusluvut: EN3, EN5–EN6

EN3 Organisaation oma energiankulutus

Vuonna 2015 Keskon oma energiankulutus kaikissa toimintamaissa yhteensä oli 4 467 TJ. Uusiutumattomien lähteiden polttoainetta kulutettiin yhteensä 632 TJ kuljetuksiin sekä kiinteistöjen omaan lämmitykseen ja sähköntuotantoon.

Energiankulutus, Keskon hallinnoimat kiinteistöt
Suomi201520142013
Sähkö (MWh)695 848754 301764 387
Kaukolämpö (MWh)254 739292 453304 1581
Sähkö ja kaukolämpö yhteensä (MWh)950 5871 046 7541 068 545
Sähkö ja lämpö2 yhteensä (TJ)3 4363 7833 866
Muut toimintamaat201520142013
Sähkö3 (MWh)103 03896 23191 658
Lämpö2 (MWh)44 19646 72339 685
Sähkö ja lämpö yhteensä (MWh)147 234142 954131 343
Sähkö ja lämpö yhteensä (TJ)530515473
Kaikki toimintamaat201520142013
Sähkö ja lämpö yhteensä (TJ)3 9664 2984 339
1 Luku tarkentunut edellisestä raportista
2 Sisältää itsetuotetun lämmön polttoaineen energian
3 Sisältää itsetuotetun sähkön polttoaineen energian

Kiinteistöjen energiankulutus Suomessa

Keskon hallinnoimiin kiinteistöihin Suomessa kuuluu toimisto- ja varastokiinteistöjä sekä noin 850 kauppakiinteistöä.

Vuonna 2015 sähkön laskennallinen kokonaiskulutus laski edellisvuodesta 7,7 %. Merkittäviä syitä muutokselle ovat kiinteistökannassa tapahtuneet muutokset (pääasiassa Anttilan myynti) ja K-citymarketien ominaiskulutuksen lasku 4,2 %.

Ilmatieteen laitoksen mukaan vuosi 2015 oli jälleen edellisvuotta lämpimämpi, ja Keskon laskennallinen kaukolämmönkulutus laski 12,9 % edellisvuodesta. Merkittävissä kiinteistöryhmissä ominaiskulutuksen muutos vaihteli -5 % ja -18 % välillä.

Vuonna 2015 Suomen kiinteistöissä tuotettiin itse lämmitysenergiaa 12,3 TJ (3,4 GWh) maakaasulla ja öljyllä.

Laskentatavat sekä kiinteistötyyppikohtaiset tilastot sähkön ja lämmön kulutuksesta sekä kiinteistökannan muutoksista Suomessa ovat luettavissa Kulutusseuranta- ja Ympäristöprofiili -raporteista. 

Kiinteistöjen energiankulutus muissa toimintamaissa

Venäjän K-ruokakauppojen sähkönkulutus on lähes tuplaantunut edellisvuodesta johtuen kauppojen määrän kasvusta viime vuosina. Venäjän K-ruokakauppojen määrä on kasvanut yhdeksään, kun vuosina 2014–2015 avattiin viisi uutta kauppaa. Venäjän K-ruokakauppoja lukuunottamatta, muiden maiden sähkönkulutus laski noin 10 %.

Lämmitysenergia tuotettiin osittain itse maakaasulla ja öljyllä. Valko-Venäjällä lämmitykseen käytettiin myös pieni määrä polttopuuta (655 MWh) ja turvetta (90 MWh). Vuonna 2015 itsetuotetun lämmön määrä oli 93 TJ (26 GWh). Venäjän uusissa K-ruokakaupoissa on käytetty öljyä sähköntuotantoon 26 TJ (7 GWh) verran.

Maakohtaiset tiedot koostetaan tytäryhtiöiden Keskolle raportoimien polttoaineen- ja ostoenergiankulutustietojen perusteella. Osa toimipisteistä (8 %) ei raportoi lämmönkulutustaan, koska se sisältyy vuokraan tai ei ole saatavilla.

Primäärienergiankulutus

Kaikkien toimintamaiden ostoenergian primäärienergiankulutus vuonna 2015:

  • Uusiutuva: 532 TJ, 7 % kokonaisprimäärienergiasta
  • Ydinvoima: 6 049 TJ, 73 % kokonaisprimäärienergiasta
  • Uusiutumaton: 1 689 TJ, 20 % kokonaisprimäärienergiasta
Kuljetusten polttoaineenkulutus Suomessa

Päivittaistavarakaupan logistiikan (Keslog) omien tai suorassa ohjauksessa olevien kuljetusten laskennallinen energiankulutus vuonna 2015 oli 487,2 TJ. Polttoaineena käytettiin dieseliä.

Polttoaineenkulutus laskettiin ajokilometri-, täyttöaste- ja kuljetuskalustotietojen avulla. Vuonna 2015 kuljetusten kilometrimäärä oli 31,1 milj. km (2014: 33,4 milj. km).

Laskenta suoritettiin VTT:n Lipasto-laskentajärjestelmän mukaisesti.

Kuljetusten polttoaineenkulutus muissa toimintamaissa

Muiden maiden logistiikkatoiminnot on suurimmaksi osaksi ulkoistettu. Valko-Venäjän ja Viron logistiikassa kulutettiin vuonna 2015 polttoainetta (diesel ja bensiini) 13,5 TJ.

EN5 Energiaintensiteetti

Energian ominaiskulutus, Keskon hallinnoimat kiinteistöt
kWh/br-m2201520142013
Suomi
sähkön ominaiskulutus207205209
kaukolämmön ominaiskulutus767983
Muut toimintamaat
sähkön ominaiskulutus999490
lämmön ominaiskulutus424639

Ruokakaupoissa ja -varastoissa sekä kylmäketju että lämmitettyjen tilojen tarve kasvattavat energiankulutusta verrattuna muihin toimialoihin. Muiden toimintamaiden sähkön ominaiskulutus kasvaa vuosittain Venäjän K-ruokakauppojen määrän lisääntyessä.

Suomen ominaiskulutusten tarkemmat laskentaperusteet löytyvät Kulutusseurantaraportista. Muiden toimintamaiden ominaiskulutukset on laskettu kiinteistöjen yhteenlasketun pinta-alan (2015: 1 043 000 m2) perusteella.

EN6 Energiankulutuksen vähentäminen

K-ryhmä on sitoutunut parantamaan energiatehokkuuttaan vuositasolla 65 GWh:n verran vuoden 2016 loppuun mennessä Kaupan alan energiatehokkuussopimuksessa. Sopimus perustuu EU:n energiapalveludirektiivin edellyttämään 9 %:n säästötavoitteeseen vuosiksi 2008–2016. Sopimuksen piirissä ovat kaikki K-ryhmään kuuluvat kauppaketjut.

Vuoden 2015 loppuun mennessä Kesko on erilaisilla toimenpiteillä tehostanut sähkön- ja lämmönkulutustaan 64 GWh ja saavuttanut 97 % tavoitteesta. Energiatehokkuusopimukselle neuvotellaan jatkokautta vuosiksi 2017–2025. Kesko suunnittelee allekirjoittavansa uuden sopimuksen vuoden 2016 aikana Kaupan Liiton kutsumana.

Kauppapaikkojen energiankulutus muodostuu:

  • Kaupan toimintoihin liittyvästä kulutuksesta, esimerkiksi valaistus- ja laitesähkö
  • Kiinteistön kulutuksesta, esimerkiksi LVI-laitteet ja ulkovalaistus
Valaistus

Päivittäistavara- ja rautakauppojen kauppapaikkahankkeiden valaistusratkaisuissa on siirrytty LED-valoihin helmikuuhun 2016 mennessä. Säädettävien, oikein suunnattujen LED-valaistusratkaisujen avulla pystytään säästämään valaistussähköä jopa 50 % verrattuna perinteiseen loistelamppu- ja monimetallilamppuvalaisimilla toteutettuun myymälävalaistukseen.

Kylmälaitteiden kannet ja ovet

Ruokakaupoissa kaupan kylmäjärjestelmien kulutus voi pienissä kauppapaikoissa olla yli puolet sähkön kokonaiskulutuksesta. K-ruokakauppojen pakastealtaiden kansien avulla säästetään energiaa 40 % kannettomiin altaisiin verrattuna. Myös maito- ja mehukaappien ovilla säästetään energiaa.

Kiinteistömanagerit

Keskolla on 37 kiinteistömanageria, jotka auttavat K-kauppoja löytämään keinoja kaupan energiankulutuksen tehostamiseksi. Optimaalista energiankulutusta etsitään säännöllisellä seurannalla ja tekniikkaa tarkkailemalla sekä eri kiinteistöjen raportteja vertailemalla. Kiinteistömanageri auttaa kauppoja myös pitkän tähtäimen suunnittelussa. Peruskorjausohjelmassa arvioidaan, mitä kunnostustöitä kannattaa tehdä 10 vuoden sisällä.

Etävalvonta

Helmikuussa 2016 oli 205 Keskon kohteen taloautomaatio liitetty etävalvontaan eli energianhallintakeskukseen. Keskuksista käsin voidaan muuttaa kiinteistöjen asetusarvoja ja kojeiden käyntiaikoja tarpeen mukaan sekä reagoida mahdollisiin häiriötilanteisiin nopeasti. Oikeat käyntiajat ja asetusarvot ovat käytännön toimista helpoimpia ja tehokkaimpia energiankäytön tehostamistapoja.

Kaupan kylmälaitteiden etävalvonnan avulla säästettiin vuoden 2015 aikana noin 5,5 GWh energiaa. Etävalvonnan avulla voidaan säätää kylmäkalusteiden lämpötiloja sekä sulatuksia siten, että käyttö on aina optimaalisinta. Myös mahdollisiin virhetilanteisiin voidaan reagoida välittömästi.

Lauhdelämmön talteenotto

Lähes kaikissa K-ruokakaupoissa kylmälaitteiden lauhdelämpö otetaan talteen, jolloin lisälämpöenergiaa tarvitaan ainoastaan kovilla pakkasilla.

Yhä useammassa K-ruokakaupassa käytetään kylmälaitteiden kylmäaineena teollisuuden prosesseista kerättyä hiilidioksidia, joka on kylmäaineena ympäristöystävällinen vaihtoehto. Hiilidioksidikylmälaitos mahdollistaa lauhteen tehokkaan hyödyntämisen yhdessä matalalämpötilalämmitysjärjestelmien kanssa. Tällä yhdistelmällä saavutetaan huomattavasti parempi lämmöntalteenoton hyötysuhde verrattuna perinteisiä HFC-kylmäaineita käyttävien kylmälaitteiden lauhdelämpöratkaisuihin.

Energiaratkaisuja K-kaupoissa

#

Keslogin kuljetusten energiasäästöistä on kerrottu kohdassa EN19 Kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen.

Vesi

Tunnusluvut: EN8–EN10

Suomi on vesirikas maa. Melkein puolet (47,1 %) suomalaisten vesijalanjäljestä on kuitenkin ulkomailla, sillä teollisten tuontituotteiden kulutus ja niihin liittyvät piilovesivirrat ovat suuret. Keskon merkittävimmät vedenkulutuksen vaikutukset syntyvät niiden myytävien tuotteiden kautta, jotka ovat peräisin veden niukkuudesta kärsiviltä alueilta.

Vuonna 2015 Kesko aloitti omien tuotemerkkiensä vesiriskiarvioinnin tunnistaakseen toimitusketjussaan ne valuma-alueet, joissa on merkittävimmät veden niukkuuden tai saastumisen ongelmat. Tavoitteena on saada vesiriskiarviointi valmiiksi vuonna 2016 ja käyttää tuloksia toimenpiteiden suunnitteluun.

EN8 Vedenkulutus

Keskon hallinnoimat kiinteistöt käyttävät kunnallista vedenjakelua kaikissa toimintamaissa. Lisäksi Virossa, Liettuassa ja Valko-Venäjällä on muutamia kaivoja käytössä. Kaivoveden osuus kokonaisvedenkulutuksesta on kuitenkin pieni (3 %), ja siten se raportoidaan osana kunnallista vedenjakelua.

Vedenkulutus maittain
m3201520142013
Suomi884 994935 472920 414
Ruotsi5 6275 5049 940
Norja1 4451 4075 527
Viro4 9544 8766 220
Latvia10 12811 29710 646
Liettua38 47238 90330 880
Venäjä79 75575 05653 439
Valko-Venäjä43 34239 74138 081
Kaikki yhteensä1 068 7171 112 2561 075 147

K-ryhmän omassa toiminnassa vettä käytetään lähinnä siivoukseen ja puhdistukseen. Ruokakaupoissa korkean hygieniatason säilyttäminen on erityisen tärkeää ja lakisääteiset hygieniavaatimukset on täytettävä. Yksittäisiä suuria vedenkuluttajia ovat Neste Oil K-marketien autopesuasemat Suomessa.

Suomen kiinteistöjen vedenkulutus laski noin 5 % vuonna 2015. Vaikuttavina tekijöinä olivat K-citymarketien ja K-supermarketien ominaisvedenkulutusten lasku (-3,3 % ja -6,4 %) sekä Anttilan myynti. Venäjän vedenkulutuksen nousu jatkuu viiden K-ruokakaupan avauduttua vuosina 2014–2015.

Kiinteistötyyppikohtaiset tilastot vedenkulutuksesta ja kiinteistökannan muutoksista Suomessa ovat luettavissa Kulutusseurantaraportista.

Muiden maiden vedenkulutustiedot kootaan yhtiöiden raportoimista luvuista, jotka perustuvat laskutus- tai kulutustietoihin. Osa vuokratiloissa sijaitsevien kauppojen vedenkulutuksesta sisältyy vuokraan eikä vesitietoja raportoida (6 % muiden maiden toimipisteistä). Lisäksi kahden prosentin osalta tietoja ei ollut saatavilla.

EN9 Vesilähteet, joihin organisaation vedenotolla on merkittävä vaikutus

Keskon hallinnoimat kiinteistöt käyttävät kunnallista vedenjakelua eikä merkittävää vedenottoa vesilähteistä ole.

EN10 Veden kierrätys ja uudelleenkäyttö

Kesko ei kierrätä eikä uudelleenkäytä vettä. Kaikki toiminnasta syntyvä jätevesi menee kunnalliseen viemäriverkostoon.

Luonnon monimuotoisuus

Tunnusluvut: EN11–EN14

Keskon suurimmat vaikutukset luonnon monimuotoisuuteen syntyvät myytävien tuotteiden elinkaaren aikana. Näitä epäsuoria vaikutuksia hallitaan hankintalinjausten kautta. Keskeisiä linjauksia ovat kala- ja äyriäislinjaus, puulinjaus, palmuöljylinjaus sekä helmikuussa 2016 julkaistu soijalinjaus.

Globaali ruoantuotanto kasvavalle väestölle on suurimpia uhkia luonnon monimuotoisuudelle maailmassa. Ruokaturvaa voidaan edistää kestävillä ja tehokkailla maatalouskäytännöillä ja minimoimalla ruokahävikki.

Suomessa K-ruokakauppojen ostoista noin 80 % on kotimaisilta tavarantoimittajilta, joten kestävän ja elinvoimaisen suomalaisen maatalouden ja elintarviketeollisuuden merkitys Keskolle on suuri. K-maatalous-ketjulla on Hauholla oma koetila, joka tutkii, testaa ja kehittää lajikkeita ja kestäviä viljelymenetelmiä Suomen olosuhteissa, myös ilmaston muuttuessa. Lue lisää koetilan toiminnasta.

Ruokahävikin minimointi koko elintarvikeketjussa maataloudesta loppukuluttajaan asti vähentää alkutuotannon tarvetta ja siten vaikutuksia luonnon monimuotoisuuteen sekä ruokahävikkiin liittyviä kasvihuonekaasupäästöjä. Ilmastonmuutos myös osaltaan vaikuttaa luonnon monimuotoisuuteen etenkin kuivuudesta kärsivien alueiden laajentuessa. Lue lisää Keskon monipuolisesta työstä ruokahävikin sekä kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi kohdista Jätevedet ja jätteet sekä Päästöt.

Kesko osallistuu FIBS yritysvastuuverkoston ja Ympäristöministeriön yhteistyössä järjestämään Yritykset & biodiversiteetti -ohjelmaan. Vuonna 2015 Kesko osallistui ohjelman Master Class -koulutukseen syventääkseen ymmärrystä Keskon biodiversiteettiin liittyvistä vaikutuksista ja vaikutusmahdollisuuksista.

EN11 Omistetut, vuokratut tai hallinnoidut toimipaikat, jotka sijaitsevat luonnonsuojelualueilla tai luonnon monimuotoisuuden kannalta rikkailla alueilla tai niiden läheisyydessä, EN12 Organisaation toiminnan vaikutukset luonnon monimuotoisuuteen suojelualueilla tai monimuotoisuuden kannalta rikkailla alueilla

Kesko rakentaa kauppapaikkoja vain liikekiinteistöille kaavoitetuille alueille.

Keskolla ei ole merkittäviä suoria biodiversiteettivaikutuksia. Kesko ei omista eikä toimi alueilla, jotka ovat tai joiden lähistöllä on suojelualue tai monimuotoisuuden kannalta rikas alue.

EN13 Suojellut tai kunnostetut elinympäristöt

Kesko ja Hämeenlinnan seudun K-kauppiaat osallistuvat Hämeen alueen merkittävän vesistön Vanajaveden kunnostukseen Vanajavesikeskuksen pääyhteistyökumppanina 2014–2017. Neljään Hämeenlinnan alueen K-kauppaan asennettiin kesällä 2015 monitorit, joista on voinut seurata reaaliajassa viiden Vanajaveden valuma-alueella sijaitsevan mittauskohteen vesien laatua.

Pilaantuneita maita koskevia tutkimuksia tehdään vuosittain rakennustöiden ja kiinteistökauppojen yhteydessä. Vuonna 2015 kunnostettiin neljä Keskon kohdetta, joista poistettiin yhteensä noin 6 400 tonnia pilaantunutta maa-ainesta.

Kokkolassa sijaitsevalle kohteelle suoritettiin öljyisen maaperän kunnostus Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen luvalla. Työn urakoi Ab Tallqvist Infra Oy ja ympäristöteknisenä valvojana toimi Golder Associates Oy. Kunnostusalueelta poistettiin yhteensä noin 54,5 tonnia pilaantuneita massoja. Jäännöspitoisuusnäytteet varmistettiin Novalab Oy:n ja ALS Laboratory Groupin laboratoriossa eikä niissä ilmennyt ohjearvoja ylittäviä öljypitoisuuksia.

Insinööritoimisto Pohjantekniikka Oy suoritti Sastamalassa sijaitsevan tontin (50 572 m2) alueella kunnostustyön.  Pirkanmaan ELY-keskuksen luvalla toteutetussa työssä kunnostusalueelta poistettiin yhteensä 1 923,4 tonnia pilaantuneita maita ja 302 tonnia öljyistä betonia. Kohde saatiin kunnostettua tavoitteiden mukaisesti lukuun ottamatta alueella sijaitsevan rakennuksen alapuolista maaperää, jonne jäi raskaita öljyhiilivetyjakeita yli ylemmän ohjearvotason. Rakennus puretaan alustavien suunnitelmien mukaan vuonna 2017, minkä jälkeen kunnostustyön jatkotoimenpiteet on tarkoitus suorittaa loppuun.

Keski-Suomen ELY-keskuksen luvalla ja Ramboll Finland Oyn valvonnassa toteutettiin Keuruulla sijaitsevan tontin (17 943 m2) maaperän kunnostus. Työn urakoitsijoina toimivat Louhinta ja porauspalvelu Korhonen Oy ja Maansiirto Hämeenniemi Ky. Kunnostusalueelta poistettiin yhteensä noin 3 700 tonnia bensiinillä ja öljyllä pilaantuneiksi luokiteltua maata. Jäännöspitoisuus näytteet varmistettiin Ramboll Analytics Oy:n tutkimuslaboratoriossa ja ne täyttivät kunnostustavoitteen mukaisen puhtaustason.

Savonlinnassa sijaitsevan tontin (2 507 m2) kunnostuksen suoritti Savonlinnan PR-Urakointi Oy. Työ toteutettiin Ramboll Finland Oy:n valvonnan alaisuudessa ja Etelä-Savon ELY-keskuksen luvalla. Kunnostusalueelta poistettiin yhteensä 420 tonnia öljyhiilivedyillä pilaantuneeksi luokiteltua maata. Jäännöspitoisuusnäytteet määritettiin SGS Inspection Services Oy:n tutkimuslaboratoriossa kynnysarvotasojen mukaisiksi.

Keskolla ei ole omia suojeltuja elinympäristöjä.

EN14 Uhanalaiset tai suojellut lajit organisaation toiminnan vaikutuspiirissä

Keskon suoran toiminnan piirissä ei ole uhanalaisia lajeja.

Päästöt

Tunnusluvut: EN15–EN19, EN21

Kesko raportoi toiminnastaan aiheutuvat suorat ja epäsuorat (Scope 1 ja 2) kasvihuonekaasupäästöt GHG Protocol -standardin mukaisesti.

  • Scope 1: kasvihuonekaasupäästöt, jotka aiheutuvat Keskon hallinnoimien kiinteistöjen lämmitykseen ja sähköntuotantoon ja Keskon hallinnoimiin kuljetuksiin käytetyn polttoaineen kulutuksesta
  • Scope 2: kasvihuonekaasupäästöt, jotka aiheutuvat Keskon hallinnoimien kiinteistöjen kuluttaman ostoenergian (sähkön ja kaukolämmön) tuotannosta

EN15 ja EN16 Suorat ja epäsuorat kasvihuonekaasupäästöt (Scope 1 ja 2)

Scope 1 ja 2 -kasvihuonekaasupäästöt
Tonnia CO2-ekv 2015 2014 2013
Suorat (Scope 1) 43 302 44 005 43 088
Suomi 34 977 38 017 36 525
kuljetukset (Keslog) 34 117 36 915 35 582
lämmön omatuotanto (maakaasu ja öljy) 860 1 102 943
Muut toimintamaat 8 325 5 988 6 563
kuljetukset (Valko-Venäjä ja Viro) 1 115 - -
lämmön ja sähkön omatuotanto (maakaasu, öljy, turve ja polttopuu1) 7 210 5 988 6 563
Epäsuorat (Scope 2) 144 436 157 691 147 873
Suomi 121 115 135 891 130 713
ostettu sähkö (hankintaperusteinen) 73 734 81 4953 73 836
ostettu sähkö (sijaintiperusteinen)2 153 087 165 946 168 168
ostettu kaukolämpö (sijaintiperusteinen) 47 381 54 3963 56 8783
Muut toimintamaat 23 321 21 800 17 160
ostettu sähkö (sijaintiperusteinen) 18 475 17 362 14 442
ostettu kaukolämpö (sijaintiperusteinen) 4 846 4 438 2 718
Yhteensä 187 738 201 696 190 961
Suomi, Scope 1 ja 2 yhteensä 156 092 173 908 167 238
Muut toimintamaat, Scope 1 ja 2 yhteensä 31 646 27 788 23 723
1 Valko-Venäjän yhden toimipisteen lämmitykseen käytetyn polttopuun biogeeninen hiilidioksidipäästöluku on raportoitu Scope 1 -päästöissä, koska sen osuus kokonaispolttoaineista on merkityksetön (noin 2 %).
2 GHG Protocol -standardin mukaisesti Suomen sähkönkulutukselle on raportoitu sijaintiperusteinen päästöluku. Yhteenlasketuissa päästöluvuissa käytetään hankintaperusteista lukua. Sijaintiperusteisella luvulla tarkoitetaan maakohtaisilla päästökertoimilla laskettua lukua ja hankintaperusteisella sähköntoimittajakohtaisilla päästökertoimilla laskettua lukua.
3 Luku tarkentunut edellisestä raportista
Scope 1

Vuonna 2015 Keskon Scope 1 -päästöt Suomessa laskivat, mikä johtui kuljetusten päästöjen sekä lämmityksen tarpeen vähenemisestä. Muiden toimintamaiden Scope 1 -päästöt kasvoivat pääasiassa Venäjällä avattujen uusien K-ruokakauppojen oman lämmön- ja sähköntuotannon myötä.

Vuonna 2015 raportoitiin muiden toimintamaiden omien kuljetusten päästöt Valko-Venäjältä ja Virosta. Suurin osa muiden toimintamaiden kuljetuksista on ulkoistettu ja raportoidaan rajallisesti Scope 3 -päästöissä.

Suomessa Keskon päivittäistavarakaupan kuljetuksia hallinnoi Keslog. Sen omien ja suorassa ohjauksessa olevien kuljetusten päästöarvot laskettiin ajokilometri-, täyttöaste- ja kuljetuskalustotietojen avulla. Laskenta suoritettiin VTT:n Lipasto-laskentajärjestelmän mukaisesti. Valko-Venäjän ja Viron kuljetusten päästöt laskettiin polttoaineenkulutuksen perusteella.

Scope 2

Vuonna 2015 Keskon ostoenergian päästöt Suomessa laskivat 11 %, mikä johtui enimmäkseen kiinteistökannan muutoksista (Anttilan myynti) sekä kaukolämmön osalta myös lämpimästä talvesta.

Keskon toimittama sähkö, 438 GWh (2014: 469 GWh), kattaa noin 62 % Suomessa sijaitsevien kiinteistöjen kokonaiskulutuksesta. Vuonna 2015 Keskon toimittama sähkö oli suurimmaksi osaksi Helsingin Energian ydinvoimalla tuotettua hiilivapaata sähköä, mutta siihen sisältyy myös osuus KSS Energian kautta hankittua biokaasulla tuotettua sähköä.

Keskon muiden toimintamaiden ostoenergian päästöt kasvoivat 7 %, mihin vaikuttaa Venäjän K-ruokakauppojen määrän kasvu.

Kiinteistöjen Scope 1 ja 2 -päästöjen laskentaperusteet ja tarkemmat laskelmat löytyvät Ympäristöprofiili Suomi ja muut toimintamaat -raporteista.

EN17 Muut epäsuorat kasvihuonekaasupäästöt (Scope 3)

Scope 3 -kasvihuonekaasupäästöt
Tonnia CO2-ekv 2015 2014 2013
Upstream
Ostetut tuotteet ja palvelut 5 936 000 5 922 000 -
Pääomahyödykkeet (rakennukset) 18 200 9 900 20 200
Hankitun energian epäsuorat päästöt (muut kuin Scope 1 ja Scope 2) 69 300 76 100 54 900
Tuotteiden kuljetus ja jakelu 18 300 18 600 26 300
Jätteet 9 000 10 100 8 500
Liikematkat 2 700 2 800 3 000
Työmatkaliikenne 6 700 7 800 10 800
Downstream
Asiakasliikenne (kauppamatkat) 154 400 166 100 174 000
Myytyjen tuotteiden käyttö 852 900 1 093 900 -
Myytyjen tuotteiden loppukäsittely 16 300 28 000 -
Franchising (kauppiastoiminta) 22 800 27 800 -

 Laskentaperusteet löytyvät Scope 3 -raportista.

EN18 Kasvihuonekaasujen päästöintensiteetti

Scope 1 ja 2 -kasvihuonekaasujen päästöintensiteetti lasketaan liikevaihtoon (2015: 8 679 milj. euroa) ja keskimääräiseen henkilökuntamäärään (2015: 18 955 henkilöä) suhteutettuna.

Scope 1 ja 2 -kasvihuonekaasujen päästöintensiteetti
201520142013
Liikevaihtoon suhteutettuna (tonnia CO2-ekv/milj. €)21,622,220,5
Henkilöstömäärään suhteutettuna (tonnia CO2-ekv/hlö)9,910,19,8
Vuoden 2013 ja 2014 luvut ovat tarkentuneet edellisestä raportista

EN19 Kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen

Suomessa päivittäistavarakaupan logistiikan (Keslog) päästöjä vähennetään pitkäjänteisellä työllä:

  • Logistinen tehokkuus: keskitetty jakelu, reittioptimointi ja korkeat kuormien täyttöasteet
  • Tehokas paluulogistiikka: kuljetetaan paluukuljetuksena hankintakuormia, kaupoista palautuvia kuljetusalustoja ja kierrätettäviä lavoja, rullakoita, pahvia, pulloja tai tölkkejä
  • Taloudellisen ajotavan koulutus: kaikki yli 500 Keslogin sopimuskuljettajaa koulutettu
  • Kaluston uusiutuminen: 9 kaksitasoperävaunua ja erikoispitkä Ekorekka käytössä pitkän matkan runkokuljetuksissa

TEHOKAS KULJETUSKALUSTO

 

Vuosien 2012–2020 aikana päivittäistavarakaupan logistiikan (Keslog) tavoitteena on vähentää liikevaihtoindeksiin suhteutettuja päästöjä 10 % vuoden 2011 tasosta. Vuonna 2015 päästöt ovat vähentyneet 5,5 %, mikä johtuu uusista ratkaisuista kuljetuksen ohjauksessa sekä kalustossa.

Energiatehokkuussopimuksen toimenpiteillä säästettiin 64 GWh energiaa vuoden 2015 loppuun mennessä, mikä vastaa 14 080 tonnia CO2-ekv päästöjä Suomen keskimääräisellä sähkönhankinnan päästökertoimella laskettuna (220 kg CO2-ekv/MWh).

Henkilökunnan liikkumisen päästövähennykset

Keskon henkilökunnan lentämistä työmatkoista kertyi 8,0 miljoonaa lentomailia vuonna 2015 (2014: 8,1 milj.). Lentomatkustamista pyritään välttämään muun muassa kannustamalla virtuaalineuvottelujen pitoon. Etäneuvottelujen määrä Microsoft Lync -sovelluksella on kasvanut noin 19 % edellisestä vuodesta. Vuonna 2015 Lync-neuvotteluja pidettiin yhteensä 47 453 tuntia (2014: 39 924 tuntia). Vuoden 2015 lopussa konsernissa oli käytössä 26 Videra-etäkokouspistettä, joissa pidettiin kahden tai useamman pisteen välisiä videokokouksia yhteensä 3 812 tuntia (2014: 4 341).

Keskossa oli vuoden 2015 lopussa käytössä 607 työsuhdeautoa Suomessa (2014: 644).

  • 12 etanoliautoa (2014: 17 etanoliautoa)
  • 263 bensa-autoa (2014: 268 bensa-autoa)
  • 330 dieselautoa (2014: 358 dieselautoa)
  • 2 kaasuautoa (2014: 1 kaasuauto)

Keskon työsuhdeautopolitiikan mukaisesti suositaan vähäpäästöisiä automalleja ja uusinta moottoritekniikkaa. Keskon käyttämät työsuhdeautot ovat päästöarvoiltaan alle 160 g CO₂/km. Vuonna 2015 keskimääräinen päästötaso oli 127 g CO₂/km (2014: 132 g CO₂/km). Työsuhdeautojen aiheuttamat päästöt olivat yhteensä 2 367 tonnia CO₂ (2014: 2 497 tonnia CO₂). Laskelma sisältää myös työsuhdeautoilla ajetun yksityisajon.

EN21 Typen ja rikin oksidit sekä muut merkittävät päästöt ilmaan

Keskon vuonna 2015 Suomessa hallinnoimien kiinteistöjen käyttämän sähkö- ja lämpöenergian:

  • NOx-päästöt olivat 214 tonnia (2014: 241 tonnia)
  • SO2-päästöt olivat 181 tonnia (2014: 204 tonnia)
  • Ydinvoimalla tuotetun sähkön radioaktiivisen jätteen määrä oli 1,5 tonnia (2014: 1,6 tonnia)

Laskentaperusteet ja tarkemmat laskelmat löytyvät Ympäristöprofiili -raportista.

Kuljetuksista kerätään vain CO₂-päästötiedot.

 

Jätevedet ja jätteet

Tunnusluvut: EN22–EN24

Keskon tavoite on toimittaa kaikki jätteet hyötykäyttöön ja saavuttaa nollakaatopaikkajäte.

Ruokahävikin vähentäminen

Keskon päivittäistavarakaupan tavoitteena on minimoida omasta toiminnastaan aiheutuva ruokahävikki ja hyödyntää väistämättä jäävä biojäte. Lue tavoitteesta tarkemmin Keskon vastuullisuusohjelmasta.

Ruokahävikkiä vähennetään ja hyödynnetään tässä järjestyksessä:

  • Hävikin ennaltaehkäisy: sähköiset ennuste- ja tilausjärjestelmät, tehokas logistiikka, henkilökunnan koulutus ja pakkausominaisuuksien optimointi
  • Hintojen alennukset tuotteille, joiden parasta ennen -päiväys on lähestymässä
  • Myynnistä poistetun elintarvikekelpoisen ruoan lahjoittaminen hyväntekeväisyysjärjestöille
  • Elintarvikekelvottoman biojätteen hyödyntäminen energiaksi

Vuonna 2015 Kesko aloitti yhteistyön Gasumin kanssa hyödyntääkseen Uudenmaan alueen K-ruokakauppojen ja varaston biojätteet biokaasuksi Pirkka-tuotteiden valmistukseen.

K-ruokakaupat kannustavat asiakkaita vähentämään kotona syntyvää ruokahävikin määrää. Kesko ja K-ruokakaupat osallistuivat syyskuussa 2015 Kuluttajaliiton Hävikkiviikkoon ja tarjosivat asiakasviestinnässä tietoa, vinkkejä ja reseptejä ruokahävikin vähentämiseen. Lue lisää K-ruoka.fi:stä.

Materiaalien kierto

Keskon päivittäistavarakaupan keskitetyn keräyspalvelun kautta ohjattiin 200 K-ruokakaupan pahvi- ja muovipaalit teollisuuteen hyödynnettäväksi vuonna 2015. Pahvia kerättiin noin 2 600 tonnia ja muovia noin 80 tonnia.

K-ruokakauppojen yhteydessä sijaitsevat kierrätyspalvelut helpottavat asiakkaiden arkea ja ovat tehokas tapa lisätä käytöstä poistetun tavaran ja kuluttajapakkausjätteen kierrätystä kotitalouksissa:

  • K-ruokakauppojen yhteydessä oli noin 255 kuluttajapakkausten (kuitu, lasi, metalli) kierrätykseen tarkoitettua ekopistettä helmikuussa 2016. Muovia kerättiin 38 ekopisteessä (2014: 11). Usean ekopisteen yhteydessä otettiin vastaan myös keräyspaperia ja käytöstä poistettuja vaatteita.
  • Kaikissa K-ruokakaupoissa otettiin vastaan pantillisia juomapakkauksia. Asiakkaat palauttivat vuonna 2015:
    • 311 miljoonaa tölkkiä
    • 94 miljoonaa kierrätysmuovipulloa
    • 26 miljoonaa kierrätyslasipulloa
  • Kaikki K-ruokakaupat ottivat asiakkailtaan vastaan kannettavia paristoja ja pienakkuja
  • Sähkö- ja elektroniikkaromun (SER) vastaanottovelvoitteen piirissä kerätty määrä K-ryhmän kaupoissa vuonna 2015 oli noin 119 tonnia
Keslogin paluulogistiikan hyöty- ja uudelleenkäyttöön toimittamat pakkaukset
Tuhatta kpl201520142013
Alumiinitölkit96 47993 10785 009
Kierrätysmuovipullot61 40354 29652 511
Kierrätyslasipullot19 4629 66712 508
Uudelleenkäytettävät laatikot17 29416 50118 457
1 Osa kierrätyslasipullojen keräyksestä siirtyi 2014 aikana erilliskeräykseen
K-raudan ja Rautian kierrätetty kyllästetty puutavara ja lyijyakut, Suomi
Tonnia201520142013
Kyllästetty puutavara9141 0031 080
Lyijyakut1,64,32,4
K-ryhmän kaupoissa kerätyt paristot ja akut (Recser), Suomi
Tonnia201520142013
Paristot ja akut210193174
K-kauppojen yhteydessä olevien UFF:n kierrätyspisteiden kautta kerätyt vaatteet
Tonnia201520142013
Vaatekierrätys2 9152 5072 280

EN22 Päästöt vesistöön

Keskon toiminnasta syntyvä jätevesi menee kunnalliseen viemäriverkostoon. Keskon toiminnasta ei synny GRI-ohjeistuksen tarkoittamia päästöjä vesistöön.

EN23 Jätteet

Jätteet kaikissa toimintamaissa
Tonnia201520142013
Ei-vaarallinen jäte27 78530 69925 422
Kierrätykseen/hyötykäyttöön18 42319 67518 113
Kaatopaikalle9 36211 0247 309
Vaarallinen jäte1 262164275
Kierrätykseen/hyötykäyttöön172--
Vaarallisen jätteen käsittelyyn1 090--
Jätteet yhteensä29 04730 86325 697
Jätteiden hyötykäyttöasteet

Suomessa Keskon jätetilastot kattavat pääosin varastotoimintoja, kun taas muissa maissa valtaosa tilastoiduista jätteistä syntyy vähittäiskaupassa. Vuonna 2015 Keskon tilastoidun jätehuollon hyötykäyttöaste Suomessa on noussut 99 prosenttiin johtuen sekajätteen poltosta energiaksi. Muissa toimintamaissa hyötykäyttöaste oli 46 %. Hyötykäyttöasteeseen on laskettu mukaan kaikki jätteet paitsi kaatopaikalle menevät jätteet.

Kesko tarjoaa K-kauppiaille mahdollisuuden osallistua keskitettyyn jätehuoltosopimukseen Etelä-Suomen alueella. Vuonna 2015 puitesopimuksen piirissä oli 97 K-ruokakauppaa, 11 rautakauppaa ja 14 muuta kauppaa. Kaupoissa syntyvien jätteiden hyötykäyttöaste oli noin 98 % (2014: 96 %) ja kierrätysaste noin 67 % (2014: 67 %).

Jätteet, Suomi
PäivittäistavarakauppaRauta- ja erikoiskauppa1Autokauppa
Tonnia201520142013201520142013201520142013
Ei-vaarallinen jäte9 1029 1908 6871 0362 0952 503599605655
Kierrätykseen/hyötykäyttöön8 9988 8468 2961 0252 0872 333598592618
Kaatopaikalle10434439111817011337
Vaarallinen jäte8829594,121583135
Kierrätykseen/hyötykäyttöön---24--136--
Vaarallisen jätteen käsittelyyn8--935--22--
Yhteensä9 1109 1988 6891 9952 0992 505757636690
Hyötykäyttö-%99969699,499,69399,99895
1 Pieni osa tiedoista perustuu arvioon (2 % rauta- ja erikoiskaupan jätemäärästä)
Jätteet, Ruotsi ja Norja
RuotsiNorja
Tonnia201520142013201520142013
Ei-vaarallinen jäte2 6452 7883 3026331 0221 063
Kierrätykseen/hyötykäyttöön2 4202 2062 4645931 0191 057
Kaatopaikalle2255828384036
Vaarallinen jäte6129169155537
Kierrätykseen/hyötykäyttöön4-----
Vaarallisen jätteen käsittelyyn57--15--
Yhteensä2 7062 8173 4716481 0771 100
Hyötykäyttö-%927976949999
Jätteet, Baltia, Venäjä ja Valko-Venäjä
ViroLatviaLiettuaVenäjä1Valko-Venäjä1
Tonnia201520142013201520142013201520142013201520142013201520142013
Ei-vaarallinen jäte6806315436125456022 6053 5452 9048 3038 5374 6581 5701 741505
Kierrätykseen/hyötykäyttöön6083921931561271831 6992 4301 7932 2791 9181 138485838
Kaatopaikalle722393504564184199061 1151 1116 0246 6193 5201 5221 683467
Vaarallinen jäte201411332361816111110,2
Kierrätykseen/hyötykäyttöön------8-----0,1--
Vaarallisen jätteen käsittelyyn20--3--28--0,8--0,9--
Yhteensä7006455546155486032 6413 5632 9208 3048 5384 6591 5711 742505
Hyötykäyttö-%906337262431666962272224338
1 Tilastosta puuttuu yhden toimipisteen tiedot

EN24 Merkittävien vuotojen määrä ja suuruus

Vuonna 2015 ei ollut merkittäviä öljy-, polttoaine-, jäte-, kemikaali- tai muita vuotoja. Lue lisää suojelluista tai kunnostetuista elinympäristöistä.