Hae keskon vuosiraportista 2015

Taloudelliset vaikutukset

Taloudelliset tulokset

Tunnusluvut: EC1–EC4

EC1 Taloudellisen lisäarvon syntyminen ja jakautuminen

Keskon toiminta tuottaa taloudellista hyötyä eri sidosryhmille Keskon toimintamaissa ja markkina-alueilla. Keskeisiä sidosryhmiä ovat osakkeenomistajat, asiakkaat, henkilökunta, kauppiaat, tavaran- ja palveluntoimittajat ja yhteiskunta. Kesko edistää hyvinvoinnin kasvua koko toimitusketjussaan, myös kehittyvissä maissa.

Seuraavissa taulukoissa esitellään rahavirtoja Keskon ja eri sidosryhmien välillä sekä taloudellisen lisäarvon jakautumista sidosryhmien välillä. Tärkeimmät rahavirrat muodostuvat tuotoista asiakkailta ja kauppiailta, ostoista tavaran- ja palveluntoimittajilta, osingoista osakkeenomistajille, henkilöstölle maksetuista palkoista sekä veroista ja investoinneista.

Maaliskuussa 2015 Kesko myi tavarataloketju Anttila Oy:n. Anttila Oy on yhdistelty Kesko-konserniin 16.3.2015 asti.

Konsernin tuloslaskelma, konsernitase ja konsernin rahavirtalaskelma ovat luettavissa kokonaisuudessaan Tilinpäätösosiosta.

Keskon toiminnasta syntyvä taloudellinen hyöty eri sidosryhmille

#
Keskon toiminnasta syntyvä taloudellinen hyöty eri sidosryhmille
Milj. € 2015 2014 2013
Asiakkaat1 Tuotot 9 479 9 800 10 050
Luotu lisäarvo 9 479 9 800 10 050
Lisäarvon jakaminen:
Toimittajat Ostetut tavarat, materiaalit ja palvelut -8 593 -8 828 -9 027
Työntekijät Palkat, palkkiot ja sosiaalikulut -545 -614 -611
Luotonantajat Nettorahoitustuotto/-kulu -7 -6 -6
Omistajat Osinko -2482 -149 -138
Julkinen sektori Verot3 -92 -54 -82
Yhteisöt Lahjoitukset -1 -1 -1
Liiketoiminnan kehittämiseen -7 147 185
1 Sisältäen liikevaihdon ja liiketoiminnan muut tuotot
2 Ehdotus yhtiökokoukselle
3 Sisältäen tuloverot, kiinteistöverot ja omaisuusverot

Keskon ja K-kauppiaiden tuottaman taloudellisen hyödyn jakautumisesta maakunnittain Suomessa kerrotaan kohdassa EC8.

Osinkopolitiikka

Osinkopolitiikan mukaan Kesko Oyj jakaa osinkona vähintään 50 % osakekohtaisesta tuloksesta ilman kertaluonteisia eriä yhtiön rahoituksellinen asema ja toimintastrategia huomioon ottaen. Keskon hallitus ehdottaa huhtikuussa 2016 pidettävälle yhtiökokoukselle, että vuodelta 2015 jaettaisiin osinkoa yhteensä 248 milj. euroa, mikä olisi 243,8 % osakekohtaisesta tuloksesta ja 146,7 % osakekohtaisesta tuloksesta ilman kertaluonteisia eriä. Vuonna 2015 Kesko jakoi osinkoa vuoden 2014 tuloksesta 149 milj. euroa, mikä oli 154,7 % osakekohtaisesta tuloksesta ja 91,1 % osakekohtaisesta tuloksesta ilman kertaluonteisia eriä.

Lisätietoa tilinpäätöksen tunnusluvuista ja Keskon osakkeista ja osakkeenomistajista löytyy Tilinpäätösosiosta.

 

Keskon toiminnasta syntyvän taloudellisen hyödyn erittely markkina-alueittain vuonna 2015
Milj. €OstotInvestoinnitPalkat ja
osake-
perusteiset
maksut
Eläke-
ja henkilö-
sivukulut
Verot¹Yhteensä
Suomi4 956131317717436 218
Muut Pohjoismaat6404371238731
Baltia252454431346
Venäjä ja Valko-Venäjä30080381112441
Muut maat1 2251 225
Yhteensä7 373219447988248 960
1 Verot sisältävät tuloverot, kiinteistöverot, arvonlisäverot, valmisteverot, autoverot, tullit, omaisuusverot sekä ennakonpidätykset
Kauppaverkosto

Kesko toimii päivittäistavarakaupassa, rauta- ja erikoiskaupassa sekä autokaupassa. Keskon ketjutoimintaan kuuluu yli 1 500 kauppaa Suomessa, Ruotsissa, Norjassa, Virossa, Latviassa, Liettuassa, Venäjällä ja Valko-Venäjällä.

K-ruokakauppaverkosto on kattava ja K-ruokakauppoja on lähes kaikissa Suomen kunnissa (katso taulukko alempana). K-ruokakaupoissa käy päivittäin noin 900 000 asiakasta.

Monikanavaisuuden merkitys kasvaa vähittäiskaupassa. Verkkokaupan ja sähköisten palveluiden kasvu yhdistettynä kattavaan kauppapaikkaverkostoon on Keskon keskeinen kilpailutekijä.

Vuoden 2015 lopussa Keskolla oli yhteistyökumppanina yli 1 100 itsenäistä K-kauppiasyrittäjää ja 125 muuta kauppiasyrittäjää. Keskon myynti kauppiasyrittäjille oli 53,0 % myynnistä vuonna 2015.

Kesko ja K-kauppiaat muodostavat K-ryhmän, jonka vähittäismyynti (ilman Anttilaa) vuonna 2015 oli 10,8 miljardia euroa (alv 0 %). K-ryhmä työllistää noin 40 000 henkeä.

K-ruokakauppojen sijoittuminen kunnittain (tilanne 31.12.2015)
K-ruokakauppojen lukumäärä Kuntia 2015 % kaikista kunnista
10 tai enemmän 14 4,4
7–9 9 2,8
5–6 16 5,0
3–4 48 15,1
2 53 16,7
1 130 41,0
0 47 14,8
Kuntia yhteensä 317 100,0
Kesko-konserni työllisti vuonna 2015 keskimäärin 18 955 (19 976) henkilöä, joista Suomessa työskenteli 8 300 (9 580) henkilöä ja ulkomailla 10 655 (10 936) henkilöä.
Henkilöstökulut
Milj. € 2015 2014 2013
Palkat ja palkkiot 440 497 495
Henkilösivukulut
eläkekulut 55 64 64
sosiaalikulut 43 47 49
Osakeperusteiset maksut 6 6 3
Yhteensä 545 614 611
Vuonna 2015 palkoista ulkomaantoimintojen osuus oli 129 milj. euroa ja eläke- ja muista henkilösivukuluista ulkomaantoimintojen osuus oli 27 milj. euroa.
Keskon tuki yleishyödyllisiin tarkoituksiin
1 000 € 2015 2014 2013
Kansalais-, ympäristö- ja muut järjestöt 555 474 207
Urheilu (aikuiset) 721 556 575
Nuorisourheilu ja muu nuorisotyö 64 244 281
Tiede, tutkimus ja koulutus 61 65 32
Kulttuuri 32 36 59
Terveydenhuolto 12 11 2
Veteraanijärjestöt ja maanpuolustus 5 4 6
Poliittiset puolueet ja järjestöt 8 5 5
Yhteensä 1 457 1 395 1 168
Lisäksi K-kaupoissa sijaitsevien Veikkaus Oy:n myyntipisteiden pelimyynnistä Veikkaus tuloutti opetus- ja kulttuuriministeriölle arviolta 55-60 miljoonaa euroa. Laskuperusteena on käytetty laskennallista keskimääräistä osuutta pelieuron jakautumisesta vuonna 2015. Arvion on laskenut Veikkaus Oy. OKM jakaa tuoton kokonaisuudessaan suomalaiselle taiteelle, liikunnalle, tieteelle ja nuorisotyölle.

EC2 Ilmastonmuutoksen taloudelliset seuraamukset ja muut riskit ja mahdollisuudet organisaation toiminnalle

Yksi Keskon vastuullisuustyön keskeinen tavoite on ilmastonmuutoksen etenemisen hillitseminen.

Keskon toimintaa kartoitetaan säännöllisesti riskiarvioinneilla, joissa huomioidaan myös mahdolliset ilmastonmuutokseen liittyvät muutostarpeet. Konsernin riskikartta, merkittävimmät riskit ja epävarmuustekijät sekä niiden muutokset ja hallintatoimenpiteet käsitellään Keskon hallituksen tarkastusvaliokunnassa osavuosikatsausten ja tilinpäätöksen käsittelyn yhteydessä.

Lue lisää riskienhallinta- ja valvontamenettelyistä.

Ilmastonmuutos aiheuttaa sekä fyysisiä, sääntelyyn liittyviä että mainetekijöihin vaikuttavia riskejä ja mahdollisuuksia.
Fyysinen vaikutus
  • Sään ääri-ilmiöt, kuten myrskyt ja runsaat sateet aiheuttavat seurauksia rakennetulle ympäristölle. Fyysiset riskit liittyvät sekä kiinteään kauppaverkostoon että logistiikkaan. Poikkeukselliset sääolosuhteet voivat aiheuttaa toiminnan keskeytyksiä tai ongelmia tuotteiden saatavuudessa sekä myynnin vaihteluita erityisesti rauta- ja erikoiskaupassa.
  • Ilmastonmuutos voi vaikuttaa hankintalähteisiin ja tuotteiden saatavuuteen sekä Euroopassa että Euroopan ulkopuolella. Kuivuuden ja aavikoitumisen seurauksena veden saatavuus on vaikeutunut useissa maissa heikentäen talouden toimintakykyä. Maataloustuotanto kärsii, mikäli aavikoituminen ja merenpinnan nousu vähentävät viljeltävissä olevaa pinta-alaa. Kuivuus tai tulvat saattavat tuhota maataloustuotannon satoja. Kiristyvä kilpailu raaka-aineista voi nostaa hintoja.
  • Energianlähteiden saatavuus ja päästörajoitukset voivat aiheuttaa vaikutuksia energianhintaan.
  • Luonnonilmiöiden aiheuttamista onnettomuuksista ja epidemioista voi aiheutua vahinkoja tai liiketoiminnan keskeytyksiä, joita ei pystytä ennalta ehkäisemään.
Sääntely
  • Ilmastonmuutos voi vaikuttaa sääntelyn tuomina riskeinä, esimerkiksi erilaisina lupamenettelyinä tai päästöjen hinnoittelun ja verotuksen tuomina kustannuksina.
  • EU:n ja Suomen hallituksen ilmasto- ja energiapolitiikan toimeenpano tulee vaikuttamaan energiaratkaisuihin, ja saattaa nostaa energian hintaa, mikä lisää paineita energiansäästöön ja energiaomavaraisuuteen.
Asiakkaat
  • Asiakkaat kiinnittävät yhä enemmän huomiota ilmastonmuutokseen liittyviin asioihin. Ympäristöystävällisillä tuotteilla, vastuullisuusviestinnällä, kauppojen K-vastuullisuuskonseptilla ja pakkausmerkinnöillä voidaan auttaa asiakkaita tekemään ilmastonmuutosta hillitseviä ostopäätöksiä. Mahdolliset epäonnistumiset ympäristövastuun toteuttamisessa saattavat heikentää Keskon mainetta.
  • K-maatalouden koetilalla tutkitaan eri lajikkeiden sopivuutta Suomen ilmastoon. Tavoitteena on auttaa K-maatalouden asiakkaita valitsemaan Suomen sääoloihin sopivin lajike ja viljelymenetelmä, myös ilmaston muuttuessa.
  • Rautakaupan Energiaosaaja-konsepti auttaa asiakkaita parantamaan oman asumisensa energiatehokkuutta.

Ilmastonmuutokseen liittyviä mahdollisuuksia ja riskejä on kuvattu myös raportin Toimintaympäristömme / Mahdollisuudet ja riskit -osiossa

EC3 Eläketurvan kattavuus

Konsernilla on useita eläkejärjestelyjä eri toimintamaissa. Suomessa henkilökunnan lakisääteinen eläketurva on järjestetty työeläkevakuutusyhtiöiden kautta ja vapaaehtoinen lisäeläketurva pääosin Keskon Eläkekassan A-osaston kautta. Eläkekassan lisäedun piiriin eli A-osastoon kuului vuoden lopussa 2 763 henkilöä.

Työeläkevakuutusyhtiössä hoidettu lakisääteinen eläketurva on maksuperusteinen eläkejärjestely. Keskon Eläkekassan myöntämä lisäeläketurva on etuuspohjainen eläkejärjestely ja järjestelyyn liittyvä velvoite 31.12.2015 oli 266,1 milj. euroa (2014: 289,3 milj. euroa), joka on kokonaan katettu. Ylikatteen määrä IFRS-standardin mukaan laskettuna 31.12.2015 oli 176,4 milj. euroa (2014: 147,2 milj. euroa). Kun vakuutusmaksut lasketaan IFRS:n mukaisesti (Eläkekassan vakuutusmaksu perustuu etuuspohjaiseen järjestelyyn), koko konsernin vakuutusmaksuksi tulee 12,5 % (2014: 12,8 %) palkkasummasta. Lue lisää Tilinpäätösosiosta, liite 17.

Muissa maissa eläke on järjestetty lainsäädännön mukaisesti, ja etuuspohjaisia järjestelyitä ei ole Norjaa lukuun ottamatta. Norjassa lisäedun piiriin kuuluneiden määrä ei ole olennainen suhteessa koko konserniin.

EC4 Julkiselta sektorilta saatu taloudellinen avustus

Konserni on saanut avustuksia julkiselta sektorilta 1,0 milj. euroa vuoden 2015 aikana. Tämä summa muodostuu pääosin Suomesta (0,6 milj.euroa) ja Ruotsista (0,4 milj. euroa) saaduista avustuksista.

Välilliset taloudelliset vaikutukset

Tunnusluvut: EC7–EC8

EC7 Infrastruktuuri-investoinnit sekä tarjotut yleishyödylliset palvelut

Varsinkin kasvukeskusten ulkopuolella kauppa voi tarjota yleishyödyllisiä palveluita, joiden saatavuus muuten saattaa olla hankalaa. Vuonna 2015 K-ruokakauppojen yhteydessä oli:

  • Noin 170 Postin palvelupistettä
  • 17 apteekin palvelupistettä
  • Yli 700 kaupassa käteisen rahan nostopalvelu
  • 137 Smartpost-pakettiautomaattia 
  • 24 DHL:n pakettiautomaattia.

Keskon merkittävin kauppapaikkahanke useiden lähivuosien ajan on Helsingin Itäkeskukseen rakennettava uusi kauppakeskus. Ensimmäisen vaiheen investoinnin arvo on 100 miljoonaa euroa. Sen työllistämisvaikutus on noin 250 henkilötyövuotta kahden vuoden ajan.

K-ryhmä oli mukana kyläkauppojen kehittämishankkeessa 2013–2015.

Jätteiden lakisääteisten kierrätysvelvollisuuksien lisäksi K-kaupat tarjoavat seuraavia kierrätyspalveluita:

  • Kestopuun keräys
  • Vaatteiden keräys

Jätetilastot löytyvät kohdasta EN23 Jätteet.

Keskon tuki yleishyödyllisiin tarkoituksiin on esitelty kohdassa EC1 Taloudellisen lisäarvon syntyminen ja jakautuminen.

EC8 Keskeiset epäsuorat taloudelliset vaikutukset ja niiden laajuus

Kesko on palvelualan yritys, jolla on merkittäviä tuotteiden tuotantoon, käyttöön ja kierrätettävyyteen liittyviä välillisiä vaikutuksia.

Keskon ja kauppiaiden ostoilla on taloudellisia vaikutuksia tavaran- ja palveluntoimittajiin, kuten työpaikkojen lisääntyminen. Paikalliset ostot vaikuttavat lisäksi alueelliseen elinkeinotoimintaan. Keskon ja kauppiaiden maksamat palkat, verot ja henkilöstökulut sekä investoinnit vaikuttavat alueelliseen taloudelliseen hyvinvointiin.

Kesko toimii kahdeksassa eri toimintamaassa, joissa se harjoittaa sekä vähittäis- että tukkukauppaa. Keskon periaatteena on, että liiketoiminnan tuottojen ja omaisuuden verot maksetaan aina toimintamaahan noudattaen paikallisia lakeja ja säännöksiä.

Kesko on merkittävä veronmaksaja. Vuonna 2015 Keskon tuloverot Suomeen olivat 76,9 miljoonaa euroa ja muihin maihin 6,4 miljoonaa euroa. Konsernin efektiivinen veroaste oli 37,6 %. Kiinteistöveroa ja omaisuusveroja Kesko maksoi vuonna 2015 Suomeen 4,0 miljoonaa euroa ja muihin toimintamaihin 4,8 miljoonaa euroa.

Kesko kerää, raportoi ja edelleen tilittää myös välillisiä veroja, kuten arvonlisäveroja ja valmisteveroja. Kesko tilittää arvonlisäveroa veronsaajille tavaroita ja palveluita myyvänä yrityksenä. Vuonna 2015 Kesko tilitti arvonlisäveroja Suomessa 341,0 miljoonaa euroa ja muissa maissa 45,8 miljoonaa euroa. Kesko tilittää autoveroja sekä valmisteveroja muun muassa makeisista, alkoholista ja virvoitusjuomista. Vuonna 2015 Kesko tilitti valmisteveroja Suomessa yhteensä 58,3 miljoonaa euroa.

Mitattavissa oleva Keskon epäsuora vaikutus yhteiskuntaan, kuten työllistävä vaikutus, lisääntyneet verotulot kunnalle tai tulot tuottaja- ja toimitusketjussa tulee arvioida tapauskohtaisesti esimerkiksi uuden kaupan perustamisen yhteydessä.

Verot maittain vuonna 2015

* Sisältää vain tuloverot

Keskon ja K-kauppiaiden tuottama taloudellinen hyöty Suomen maakuntiin vuonna 2015
Maakunta

Milj. €
Keskon
tavaraostot
K-
kauppiaiden
suorat
tavaraostot
Keskon ja
K-kauppiaiden
investoinnit¹
Keskon
maksamat
palkat
K-kauppiaiden
maksamat
palkat
K-
kauppiaiden
maksamat
verot
Yhteensä
Ahvenanmaa 28,5 - 0,1 - - - 28,6
Etelä-Karjala 4,7 14,5 10,5 3,7 11,1 0,6 45,0
Etelä-Pohjanmaa 240,1 33,5 0,8 4,3 12,4 0,7 291,8
Etelä-Savo 33,2 14,4 1,7 3,7 11,1 1,3 65,4
Kainuu 5,9 6,9 0,6 1,0 6,4 0,4 21,2
Kanta-Häme 65,8 23,4 4,3 4,0 11,1 0,9 109,5
Keski-Pohjanmaa 44,0 13,0 2,6 1,4 4,8 0,7 66,6
Keski-Suomi 50,2 24,7 3,9 7,7 18,5 1,7 106,8
Kymenlaakso 45,5 17,6 0,7 4,5 11,1 1,1 80,6
Lappi 13,6 25,6 5,5 4,9 18,0 1,9 69,4
Pirkanmaa 253,1 32,6 6,5 23,8 33,9 2,7 352,6
Pohjanmaa 140,1 11,4 3,6 4,0 8,6 0,8 168,4
Pohjois-Karjala 24,4 26,0 3,3 3,7 11,6 1,4 70,3
Pohjois-Pohjanmaa 104,2 44,5 14,6 14,2 25,6 2,2 205,4
Pohjois-Savo 132,8 36,2 3,0 9,7 20,4 1,4 203,6
Päijät-Häme 126,2 26,3 10,3 8,0 12,0 1,2 184,0
Satakunta 112,1 27,0 2,5 4,2 15,0 0,9 161,7
Uusimaa 2 852,2 162,3 94,3 242,6 116,8 11,4 3 479,6
Varsinais-Suomi 653,0 70,2 10,2 20,4 35,7 3,4 792,9
Yhteensä 4 929,6 610,0 178,9 365,7 384,2 34,9 6 503,4
1 Sisältää K-kauppiaiden kalustoihin liittyvien vuokravastuiden kasvun
Mukana luvuissa ovat ne K-kauppiaat, joiden kirjanpito ja palkanlaskenta hoidetaan Vähittäiskaupan Tilipalvelu VTP Oy:ssä, eli noin 85 % K-kauppiaiden liiketoiminnan kokonaisvolyymistä.

Ostokäytännöt

Tunnusluvut: EC9

EC9 Ostot paikallisilta toimittajilta

Kesko arvioi tuottamaansa taloudellista hyötyä raportoimalla ostot toimintamaittain ja yhtiön kotimaan mukaan. Kesko raportoi myös K-kauppiaiden suorat tavaraostot Suomessa maakunnittain.

Keskon toiminnan tuottamasta taloudellisesta hyödystä pääosan – noin 85 % Keskon liikevaihdosta – saavat tavarantoimittajat, joilta vuonna 2015 ostettiin 7,4 miljardilla eurolla.

Keskolla oli vuonna 2015 noin 21 100 sellaista tavaran- ja palveluntoimittajaa, joilta ostettiin vuoden aikana vähintään 1 000 eurolla. Näistä noin 9 800 toimi Suomessa, noin 8 100 Keskon muissa toimintamaissa ja noin 3 200 muualla.

Kymmenen suurimman tavarantoimittajan osuus konsernin tavaraostoista oli 24,2 % (2014: 23,5 %) ja sadan suurimman 53,1 % (2014: 52,2 %). Kymmenen suurimman joukossa oli kuusi suomalaista elintarvikealan yritystä, yksi Suomessa toimiva tuontiyritys, yksi päivittäistavara-alan yritys ja kaksi saksalaista autovalmistajaa.

Keskon kaikkien yhtiöiden ostot Suomessa toimivilta tavarantoimittajilta olivat 4 956 milj. euroa eli 67,2 % (2014: 68,3 %) konsernin kaikista ostoista.

Kesko-konsernin suomalaisten yhtiöiden tavaraostot olivat yhteensä 6 104  milj. euroa. Näistä ostoista 80,8 % tehtiin Suomessa toimivilta tavarantoimittajilta ja 19,2 % muualta. Huomioitavaa on, että osa Suomessa toimivista tavarantoimittajista on maahantuontiyrityksiä, joiden toimittamien tavaroiden alkuperää ei voida tilastoida luotettavasti.

Kesko kasvattaa aktiivisesti paikallisten ostojen määrää ja kannustaa K-kauppiaita ottamaan valikoimiin lähellä tuotettuja tuotteita. K-kauppiaiden suorat ostot maakunnista vuonna 2015 olivat yhteensä 610 miljoonaa euroa.

Kesko ja Ruokatieto Yhdistys ry ovat järjestäneet vuosina 2014−2015 Lähiruokatreffejä, jotka kokoavat yhteen alueen paikalliset lähiruokatuottajat ja K-ruokakauppiaat. Lähiruokatreffien tavoitteena on sekä verkostoitua että parantaa paikallisten tuotteiden tarjontaa alueen K-ruokakaupoissa ja sitä kautta tukea suomalaista työtä.

Vuoden 2014 alussa käynnistettiin Sinivalkoinen jalanjälki, laaja kampanja suomalaisen työn puolesta. Mukana olivat Suomalaisen Työn Liitto, K-ruokakaupat ja suuri joukko suomalaisia elintarvikevalmistajia ja käyttötavarateollisuutta. Kampanja jatkui vuonna 2015 ja laajeni K-ruokakauppojen lisäksi K-rauta- ja Rautia-kauppoihin.

Keskon ostot toimintamaittain vuonna 2015
Tavaran- ja
palveluntoimittajia
toimintamaassa
Ostot tavarantoimittajilta Tavaran- ja
palveluntoimittajia
muissa maissa
Ostot tavarantoimittajilta
kpl milj. € % kpl milj. € %
Suomi 9 561 4 930 80,8 % 2 088 1 174 19,2 %
Ruotsi 1 049 114 82,7 % 156 24 17,3 %
Norja 817 374 97,6 % 41 9 2,4 %
Viro 882 56 55,5 % 299 45 44,5 %
Latvia 611 24 34,3 % 333 46 65,7 %
Liettua 892 78 30,8 % 1 195 176 69,2 %
Venäjä 1 892 229 95,5 % 60 11 4,5 %
Valko-Venäjä 1 003 51 62,3 % 244 31 37,7 %
Yhteensä 16 707 5 857 79,4 % 4 416 1 516 20,6 %
Keskon ostot vuonna 2015 yhtiöiden kotimaiden ja tavarantoimittajien kotimaiden mukaisesti jaoteltuina
Yhtiön kotimaa Tavarantoimittajan kotimaa
Milj. € Suomi Ruotsi Norja Viro Latvia Liettua Venäjä Valko-
Venäjä
Muut
maat
Yhteensä
Suomi 4 930 128 9 39 2 6 0 - 989 6 104
Ruotsi 7 114 4 0 - - - - 13 138
Norja 0 8 374 - - - - - 1 383
Viro 10 1 1 56 5 2 - - 27 101
Latvia 5 0 0 6 24 2 0 - 33 70
Liettua 4 1 0 8 19 78 3 2 139 254
Venäjä 0 - - 1 - - 229 - 9 240
Valko-Venäjä 0 - - - 0 2 15 51 14 82
Yhteensä 4 956 252 388 111 50 90 247 53 1 225 7 373
Investoinnit

Vuonna 2015 Keskon investoinnit olivat 219 milj. euroa (2014: 194 milj. euroa) eli 2,5 % liikevaihdosta (2014: 2,1 %). Kauppapaikkainvestoinnit olivat 167 milj. euroa (2014: 143 milj. euroa). Investoinnit ulkomaan liiketoimintaan olivat 40,2 % (2014: 40,5 %) kokonaisinvestoinneista.

Keskon lisäksi myös K-kauppiaat investoivat muun muassa K-ryhmän käytössä olevien kauppojen kalustoon. Nämä mukaan lukien kokonaisinvestoinnit Suomeen vuonna 2015 olivat noin 179 milj. euroa.

Keskon investoinneilla on positiivinen taloudellinen vaikutus muun muassa rakennusliikkeiden, rakennusalan palveluyritysten, kaluste- ja laitetoimittajien sekä tietojärjestelmätoimittajien toimintaan.