Hae keskon vuosiraportista 2015

Sosiaaliset vaikutukset

Henkilöstö

Tunnusluvut: LA1–LA2, LA4–LA6, LA9–LA13

LA1 Henkilöstön vaihtuvuus

Vuonna 2015 Keskossa työskenteli kokoaikaisiksi työntekijöiksi muutettuna keskimäärin noin 18 955 henkilöä (2014: 19 976) kahdeksassa maassa: Suomessa, Ruotsissa, Norjassa, Virossa, Latviassa, Liettuassa, Venäjällä ja Valko-Venäjällä. Henkilöstöstä 44 % oli Suomessa ja 56 % muissa toimintamaissa. Koko henkilökuntamäärästä vähittäiskaupassa työskenteli noin kolme neljäsosaa.

 

Keskon henkilökunnan määrän kehitys
201520142013
Suomi 31.12.10 08112 18012 776
Muut toimintamaat 31.12.11 85411 61411 087
Yhteensä 31.12.21 93523 79423 863
Suomi, keskimäärin8 3009 5809 805
Muut toimintamaat, keskimäärin10 65510 3969 683
Yhteensä keskimäärin18 95519 97619 489
Keskon määrä- ja osa-aikaisten työsuhteiden osuudet
201520142013
Määräaikaisia koko henkilöstöstä 31.12., %
Suomi11,513,912,9
Yhtiöt muissa toimintamaissa6,17,27,0
Koko konserni yhteensä8,610,710,2
Osa-aikaisia koko henkilöstöstä 31.12., %
Suomi39,443,645,4
Yhtiöt muissa toimintamaissa8,17,18,0
Koko konserni yhteensä22,525,828,1
Keskon henkilökuntatilastoja vuodelta 2015 toimintamaittain eriteltynä
SuomiRuotsiNorjaViroLatviaLiettuaVenäjäValko-Venäjä
Henkilökuntaa yhteensä 31.12.10 0818152255674703 8693 6412 267
Vuonna 2015 keskimäärin8 3007852035384783 4923 1492 010
Työsuhteita alkoi, kpl13 175279541791862 2432 1371 475
- naisia1 72685147946231 223758
- miehiä1 4491944010014093914717
Työsuhteita päättyi, kpl12 9662082171662092 2511 8861 419
Työnantajan päättämänä, %4,66,730,04,89,114,711,038,0
Kokonaisvaihtuvuus, %220,625,595,120,136,257,251,828,1
1 Sisältää kesätyöntekijät
2 Ei sisällä kesätyöntekijöitä
3 Ei sisällä Senukai, Liettua
Päättyneissä työsuhteissa henkilöt mukana laskennassa vain kerran, alkaneissa työsuhteissa yhdellä henkilöllä voi olla useampi alkanut työsuhde

LA2 Henkilöstön etuudet

Kesko-konserni tarjoaa henkilöstölleen kaikissa toimintamaissa henkilöstöetuuksia. Suomessa vakituiselle sekä määrä- ja osa-aikaiselle henkilöstölle tarjotaan esimerkiksi:

  • Työterveyshuolto
  • Vakuutus työtapaturman ja ammattitaudin varalta
  • Vanhempainvapaa
  • Eläke-etuudet

Kesko tukee kaikissa toimintamaissa henkilöstön vapaa-ajan liikuntaa erilaisin tavoin. Esimerkiksi Suomen yhtiöissä käytössä ovat liikunta- ja kulttuurisetelit. Osa Venäjällä, Virossa, Latviassa ja Liettuassa toimivista yhtiöistä myös tukee taloudellisesti työntekijöitään erilaisissa elämäntilanteissa esimerkiksi lapsen syntymän ja ensimmäisen kouluvuoden ja läheisen kuoleman yhteydessä sekä muissa erityistilanteissa. Lisäksi työntekijöille tarjotaan monipuolisia ostoetuja K-ryhmään kuuluvissa liikkeissä sekä henkilökuntamyymälöissä. Myös työsuhdepuhelin ja -auto ovat tarjolla tehtävän niin edellyttäessä.

Tulospalkkiot ja osakepalkkio-ohjelma

Tulospalkkiojärjestelmien piiriin kuuluu koko henkilöstö lukuun ottamatta myyjätehtäviä ja muunlaisiin bonus- tai provisiojärjestelmiin kuuluvia tehtäviä. Tulospalkkiojärjestelmän mittareita ovat esimerkiksi konsernin ja toimialan kokonaistulos, työntekijän oman yksikön myynti ja tulos sekä asiakastyytyväisyys. Esimiesten tulospalkkioon vaikuttaa myös henkilöstön työtyytyväisyys. Vuoden 2014 tulospalkkiojärjestelmiin perustuvia tulospalkkioita maksettiin keväällä 2015 Suomessa noin 12,4 miljoonaa euroa (2014: 12,7 miljoonaa euroa) eli 4,0 % (2014: 3,6 %) palkkasummasta.

Vuonna 2015 maksettiin erilaisia palkkioita tulospalkkiot, myyntipalkkiot ja muut vastaavat rahalliset palkitsemistavat yhteenlaskien:

  • Suomessa 13,1 miljoonaa euroa (2014: 13,4 miljoonaa euroa)
  • Muissa toimintamaissa 5,0 miljoonaa euroa (2014: 6,2 miljoonaa euroa)

Kesko-konsernin johdolla ja avainhenkilöillä (noin 150 henkilöä) on suoritusperusteinen tulospalkkiojärjestelmä. Palkkion enimmäismäärät vaihtelevat henkilön työn tulosvaikutuksen mukaan 3–8 kuukauden palkkaa vastaaviin määriin asti. Keskolla on noin 150:lle johtoon kuuluvalle ja nimetylle muulle avainhenkilölle suunnattu osakepalkkiojärjestelmä 2014–2016. Osakepalkkiojärjestelmässä on kolme ansaintajaksoa: kalenterivuodet 2014, 2015 ja 2016. Palkkiona annettaviin osakkeisiin liittyy kutakin ansaintajaksoa seuraava kolmen kalenterivuoden mittainen sitouttamisjakso, jonka aikana osakkeita ei saa luovuttaa. Vuoden 2016 helmikuussa hallitus päätti antaa osakepalkkiojärjestelmän ansaintajakson 2015 ansaintakriteerien täyttymisen perusteella 142:lle Keskon johtoon kuuluvalle ja nimetylle muulle avainhenkilölle yhteensä 140 365 yhtiön B-osaketta.

Eläkkeet

Kesko-konsernissa Suomessa annettiin uusia eläkemyöntöjä 168 (2014: 155) henkilölle. Lukuun sisältyvät vanhuus- ja työkyvyttömyyseläkkeen lisäksi osa-aikaeläkkeelle, osatyökyvyttömyyseläkkeelle ja kuntoutustuelle jääneet. Kuntoutustuki on määräaikainen työkyvyttömyyseläke, jolta kuntoutuja pyritään saamaan takaisin työelämään. Kuntoutusrahaa myönnettiin uudelleenkoulutukseen tai työkokeiluun 50 (2014: 40) henkilölle, joilla työkyvyttömyyden uhka lähivuosina oli ilmeinen. Keskimääräinen eläkkeellejäänti-ikä vuonna 2015 oli 59 (2014: 59) vuotta. Muissa toimintamaissa 15 (2014: 14) työntekijää siirtyi eläkkeelle.

 

Henkilöstön ja johdon väliset suhteet

LA4 Uudelleenjärjestelytilanteissa noudatettava vähimmäisilmoitusaika

Kesko noudattaa kaikissa toimintamaissaan paikallista lainsäädäntöä. Suomessa uudelleenjärjestelytilanteita koskevat keskeiset säädökset on ilmaistu laissa yhteistoiminnasta yrityksissä, jonka mukaan uudelleenjärjestelytilanteissa työnantajan on ilmoitettava neuvottelujen perusteella harkittavista päätöksistä kohtuullisen ajan kuluessa. Kaupan alan työehtosopimuksessa ei ole määritelty uudelleenjärjestelytilanteissa noudatettavia vähimmäisilmoitusaikoja.

Ruotsissa lakiin perustuva vähimmäisilmoitusaika organisaatiomuutostilanteissa on 8–24 viikkoa muutoksen luonteesta riippuen. Myöskään Ruotsissa noudatettavassa työehtosopimuksessa ei ole määritelty uudelleenjärjestelytilanteissa noudatettavia vähimmäisilmoitusaikoja. Norjassa ei ole määritetty tarkkaa vähimmäisilmoitusaikaa organisaatiomuutostilanteissa, mutta sekä lain että työehtosopimuksen mukaan organisaatiomuutoksista tulee ilmoittaa henkilöstölle niin aikaisin kuin mahdollista.

Venäjällä lain mukaan uudelleenjärjestelytilanteista tulee ilmoittaa 8,5 viikkoa ennen niiden voimaan astumista. Suurissa organisaatiomuutoksissa, jotka koskevat yli 20 % henkilöstöstä, tulee myös viranomaisia tiedottaa 8–12 viikkoa aikaisemmin. Virossa ja Latviassa vähimmäisilmoitusaika uudelleenjärjestelytilanteissa on neljä viikkoa. Valko-Venäjällä vastaava ilmoitusaika on kahdeksan viikkoa. Näissä toimintamaissa ei ole työehtosopimuksia.

Kesko noudattaa kaikissa toimintamaissaan työlainsäädännössä määriteltyjä irtisanomisaikoja. Suomessa irtisanomisaika on kahdesta viikosta kuuteen kuukauteen riippuen työsuhteen pituudesta. Työntekijät voivat esittää kysymyksiä, palautetta tai kehittämisehdotuksia Keskon tai sen tytäryhtiöiden toimintaan liittyvistä asioista nimettömänä Keskon intranetistä, Keskonetistä, löytyvän Suora linja - palautekanavan kautta. Vastaukset julkaistaan kaikkien nähtäväksi Keskonetissä. Myös Keskonetistä löytyvän Postia pääjohtajalle -palautekanavan kautta henkilökunta voi lähettää terveisensä, kommenttinsa ja ehdotuksensa sähköisesti suoraan pääjohtajalle.

 

Työterveys ja -turvallisuus

LA5 Työsuojelutoimikuntien piiriin kuuluvien työntekijöiden osuus

Työsuojelutoiminta on järjestetty yhtiö- tai toimipaikkakohtaisesti noudattaen paikallista lainsäädäntöä. Pohjoismaiden ulkopuolella työsuojeluasioita käsitellään työpaikkakomiteoissa. Keskon HR-toiminnot järjestävät keskolaisille ja K-kauppiaille työturvallisuuskoulutusta. Eri yhtiöt järjestivät omaan toimintaansa räätälöityä koulutusta.

LA6 Tapaturmataajuus, ammattitaudit, menetetyt työpäivät, poissaolot, työhön liittyvät kuolemantapaukset

Kesko-konsernissa työntekijöiden neuvonta ja ohjaus, työhön liittyvien terveydellisten riskien kartoittaminen sekä sairauksien ennaltaehkäisy ja hoito vakavissakin sairauksissa yhteistyössä perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon kanssa on työterveyshuollon normaalia toimintaa. Keskon oman työterveyshuollon palvelujen piirissä Suomessa oli noin 10 200 (2014: 10 500) Kesko-konsernin työntekijää. Keskon työterveyshuolto ostaa Suomessa pääkaupunkiseudun ulkopuolella työskentelevien työntekijöiden työterveyshuollon eri palveluntuottajilta. Keskitetty hankinta ja tavoitteellinen johtaminen mahdollistavat yhtenäisen sisällön ja toimintatavat työterveyshuollossa. Muissa maissa työterveyshuolto on järjestetty paikallisen lainsäädännön ja käytännön mukaisesti. Työterveyshuoltoon käytettiin Suomessa vuonna 2015 kaiken kaikkiaan noin 3,7 (2014: 5,2) miljoonaa euroa. Tästä summasta Kansaneläkelaitos korvasi noin 2,0 (2014: 2,5) miljoonaa euroa. Vuonna 2015 Keskon työterveyshuolto käytti varoja henkilöstön työkyvyn ylläpitoon ja sairaudenhoitoon 359 euroa (2014: 412 euroa) henkilöä kohti.

Keskon panostus työterveyshuoltoon, Suomi
201520142013
Euroa/henkilö359412481
Tapaturmat ja ammattitaudit Suomessa
201520142013
Kuolemaan johtaneet tapaturmat000
Työtapaturmat, ilman työmatkatapaturmia93124116
Työmatkatapaturmat353243
Tapaturmataajuus ¹ /miljoona työtuntia666
Tapaturmien keskimääräinen vakavuusaste, päivää16,917,618,3
Ammattitautiepäilyt4114
Ammattitaudit009
Työtapaturmien, työmatkatapaturmien ja ammattitautien aiheuttamat sairauspäivät2 1662 7512 902
Työntekijää kohti0,270,290,30
Laskentatapa: tunnusluvut eivät sisällä pientapaturmia eli alle kolmen päivän poissaoloon johtaneita tapaturmia. Tilastointi ei kata urakoitsijoita eikä seuraavia yhtiöitä: Vähittäiskaupan Takaus Oy, Vähittäiskaupan Tilipalvelu VTP Oy, Kaupan Maataloussäätiö.
¹ Ilman pientapaturmia ja työmatkatapaturmia, laskettuna todellisilla työtunneilla
Sairauspoissaolot maittain 2015
SuomiRuotsiNorjaViroLatviaLiettuaVenäjäValko-Venäjä
Sairauspäiviä yhteensä93 5107 8652 4143 5373 88635 44631 54821 485
Työntekijää kohti11,310,011,96,68,110,210,010,7
Per miljoona työtuntia5 9745 6946 7553 2404 0235 0255 0595 260
Laskentatapa: sairauspäivät työntekijää kohti laskettu keskimääräisellä henkilökuntamäärällä
Ei sisällä Konsoma JLLC, Valko-Venäjä

Tilasto tapaturmista Suomessa sekä sairauspäivien erittely maittain on esitetty yllä olevissa taulukoissa. Muissa maissa työssä tapahtuneita yli kolmen päivän sairauspoissaoloon johtaneita tapaturmia oli vuonna 2015 yhteensä 45 kappaletta. Suomessa vastaava luku oli 93 kappaletta. Sairauspoissaoloprosentti Suomen yhtiöissä oli 4,4 % tehdyistä työtunneista vuonna 2015 (2014: 4,5 %). Noin 77,4 % (2014: 78 %) sairauspoissaoloista oli lyhytaikaista sairauspoissaoloa (palkallisia sairauspäiviä). Muissa maissa sairauspoissaoloprosentti oli 3,7 % (2014: 3,7%). Luvut eivät sisällä Konsoma JLLC:n tietoja.

 

Koulutus ja henkilöstön kehittäminen

LA9 Keskimääräiset koulutustunnit työntekijää kohden ja LA10 Osaamisen kehittämiseen ja elinikäiseen oppimiseen liittyvät ohjelmat

Henkilöstön systemaattinen ja liiketoimintalähtöinen kehittäminen on kriittinen tekijä tulevaisuuden menestyksen kannalta. Kaupan alan murros ja sähköisen asioinnin kasvu ovat luoneet tarpeen uuteen osaamiseen. Osana strategian läpivientiä toteutettiin kaikilla toimialoilla digiosaamisen kartoitus osana kehityskeskusteluja. Ensimmäinen K Digital Academy -koulutusohjelma kehitettiin ja toteutettiin markkinoinnin parissa työskenteleville. Kaikille K-ryhmäläisille tuotiin tarjontaan avoin digitaalisen markkinoinnin verkkokoulutus. Kauppiaille toteutettiin lukuisia sosiaalisen median koulutuksia alueellisesti.

Osaamisen kehittämisen muita ydinalueita ovat olleet:

  • Myynti- ja palveluosaaminen
  • Tavara-alakohtaiset kilpailuetuhankkeet
  • Turvallisuus ja vastuullisuus
  • Lähiesimiestyö
  • Johtaminen

Myynti- ja palvelukoulutusta painotetaan erityisesti K-ryhmän kaikille myyjille kohdennetussa Mestarimyyjäkoulutuksessa. Kaupan henkilökunnalle tarjotaan myös ammatillisia koulutuksia sekä mahdollisuutta ammattitutkintojen suorittamiseen.

Esimiehille luotiin täsmennetyt koulutuspolut ja ensimmäiset uuden esimiehen koulutusohjelmat pilotoitiin syksyllä. Samalla kehitettiin esimiehille ja asiantuntijoille laaja yhteinen koulutustarjonta osaamisen kehittämiseen.

Sisäinen tehtäväkierto avaa mahdollisuudet moniin erilaisiin uravaihtoehtoihin. Suomessa sisäisiä siirtoja tehtiin noin 1 800 (2014: 1 900) ja muissa toimintamaissa yhteensä noin 2 900 (2014: 2 500).

K-ryhmän rekrytointia Suomessa tukevat K-trainee-ohjelma ja kauppiasvalmennusohjelmat. Viides K-trainee-ohjelma päättyi syyskuussa 2015 ja ohjelmasta valmistui 11 K-traineeta. Vuonna 2016 järjestetään digitaalisuuspainotteinen ohjelma K-digitrainee.

Tulevia K-kauppiaita koulutetaan kauppiasvalmennusohjelmien avulla. Valmennukseen kuuluu verkko-opintoja, ohjattu kauppiastyön harjoittelu sekä alueellisia ja valtakunnallisia lähiopetusjaksoja. Ohjelmasta valmistuneella on valmiudet aloittaa ura itsenäisenä K-kauppiaana.

Koulutuspäivät ja -kustannukset 2015
201520142013
Koulutuspäiviä1
Suomi6 8919 0839 021
muut maat214 61414 28516 848
Koulutuspäivät työntekijää kohti1
Suomi0,80,90,9
muut maat21,41,41,7
Koulutuskustannukset, milj. €
Suomi2,52,92,0
muut maat0,90,80,9
Koulutuskustannukset työntekijää kohti, €
Suomi299298205
muut maat878094
1 2015: Ei sisällä OOO Kesko Real Estate, Venäjä ja Konsoma JLLC, Valko-Venäjä
2 2013 ja 2014: ei sisällä Konsoma JLLC, Valko-Venäjä

LA11 Kehityskeskustelut ja suorituksen arvioinnit

Tavoite- ja kehityskeskustelut sekä avainhenkilöiden suorituksenarviointi ovat käytössä kaikissa Kesko-konsernin yhtiöissä ja toimintamaissa. Kehityskeskusteluissa arvioidaan menneen kauden suoritus ja asetetaan tavoitteet tulevalle kaudelle sekä keskustellaan henkilön, esimiestyön ja työyhteisön kehittämisestä. Kehityskeskustelut koskevat koko henkilöstöä, ja vuonna 2015 ne toteutettiin kaksi kertaa; keväällä ja syksyllä. Kehityskeskustelujen toteutumista selvitettiin vuoden 2016 alussa toteutetun henkilöstötutkimuksen yhteydessä. Henkilöstötutkimuksen vastausprosentti oli 85 %. Kyselyyn vastanneista naisista 79 % ja miehistä 82 % prosenttia kävivät kehityskeskustelunsa vuoden 2015 aikana.

Suorituksen arvioinnin tavoitteena on tukea henkilön kehittymistä ja kannustaa parantamaan suoritusta. Yhdenmukaisilla arviointikriteereillä mahdollistetaan systemaattinen avainhenkilö- ja johtoresurssikartoitus ja tuetaan tehtäväkiertoa yhtiöiden välillä.

Henkilöstötutkimus

Henkilöstötutkimus on yksi keskeisimmistä sisäisten toimintatapojen ja esimiestyön laadun kehittämisen välineistä. Henkilöstötutkimus tehdään samanaikaisesti Kesko-konsernissa ja osassa K-kauppoja Suomessa ja muissa maissa. Tutkimuksella selvitetään henkilöstön sitoutumista organisaatioon, hyvän työsuorituksen mahdollistavia toimintatapoja, henkilöstön työhyvinvointia sekä tyytyväisyyttä lähiesimiehen ja johdon toimintaan. Tutkimuksen tulosten pohjalta sovitaan kehittämistoimenpiteet, jotka kytketään osaksi vuosittaista toiminta- ja henkilöstösuunnitelmaa ja joiden toteutumista seurataan. Vuonna 2015 keskityttiin kaikilla toimialoilla vuoden 2014 henkilöstötutkimuksen tulosten perusteella laadittujen toimenpidesuunnitelmien toteuttamiseen. Seuraava henkilöstötutkimus toteutettiin vuoden 2016 alussa.

 
Monimuotoisuus

LA12 Hallintoelinten ja henkilöstön monimuotoisuus

Tasa-arvo, oikeudenmukaisuus ja syrjimättömyys ovat tärkeitä periaatteita, joita Keskossa noudatetaan. Kesko Oyj ja sen toimiala- ja tytäryhtiöt Suomessa tekevät lakisääteiset yhtiökohtaiset henkilöstö-, koulutus- ja tasa-arvosuunnitelmat sekä määrittelevät parannustavoitteet. Suunnitelmat kattavat muun muassa rekrytoinnin, urakehityksen ja koulutuksen, palkkauksen sekä työ- ja perhe-elämän yhteensovittamisen.

  • Keskon henkilöstöstä Suomessa oli naisia 55 % ja miehiä 45 %. Muissa toimintamaissa vastaavasti 50 % ja 50 %.
  • Suomessa henkilöstön keski-ikä oli 36,2 vuotta vuonna 2015. Muissa maissa henkilöstön keski-ikä vaihteli 28 vuodesta 42 vuoteen.
  • Henkilöstön työuran pituus: alle 10 vuotta 68 % ja yli 10 vuotta 32 % Suomessa ja vastaavasti 91 % ja 9 % muissa maissa. Pitkätkään työurat eivät ole harvinaisia: 911 henkilöä Suomessa on työskennellyt Keskossa yli 25 vuotta.
  • Keskon hallituksen seitsemästä jäsenestä kaksi oli naisia
  • Konsernijohtoryhmän yhdeksästä jäsenestä naisia oli kaksi
  • Vähittäiskauppaa harjoittavissa tytäryhtiöissä Suomessa naisten osuus esimiestehtävissä on merkittävä; esimerkiksi K-citymarketin osastopäälliköistä 83 % on naisia
  • Kaikista esimiehistä Suomessa vuoden 2015 lopussa 51 % (2014: 54 %) oli naisia ja 49 % (2014: 46 %) miehiä

K-ryhmä on käynnistänyt viime vuosien aikana hankkeita erityisryhmien työllistämiseksi:

  • K-kauppiasliitto aloitti vuonna 2012 Monenlaisia tuloksentekijöitä -hankkeen yhdessä Kehitysvammaliiton kanssa. Kehitysvammaisten työllistämiseksi luotiin pysyvä toimintamalli. Suurin osa hankkeen aikana työllistetyistä kehitysvammaisista työskentelee edelleen K-ryhmässä.
  • Kesko ja K-kauppiasliitto aloittivat vuonna 2013 Nuorisotakuu K-ryhmässä -ohjelman, jonka tarkoituksena oli tarjota 1 000:lle syrjäytymisuhan alla olevalle alle 30-vuotiaalle nuorelle työ-, työkokeilu- tai nuorten oppisopimuspaikka K-ryhmästä vuoden 2014 loppuun mennessä. Nuorten kohderyhmään kuuluivat myös maahanmuuttajanuoret ja vammaiset nuoret. Vuoden 2015 loppuun mennessä yli 2 500 nuorta oli saanut paikan työkokeilun, palkkatuen ja nuorten oppisopimuskoulutuksen avulla.
  • Nuorten ja erityisryhmien työllistäminen jatkuu pysyvänä toimintamallina. K-kauppiasliitossa toimii nuorisotakuu-koordinaattori, joka antaa K-kauppiaille ja Keskon esimiehille nuorten ja erityisryhmien työllistämiseen ja koulutukseen liittyvää neuvontaa ja toimii yhteyshenkilönä viranomaisiin ja järjestöihin päin.

Naisten ja miesten tasa-arvoisuus

LA13 Naisten ja miesten peruspalkkojen suhde

Keskolaisten keskimääräinen vuosipalkka oli Suomessa 37 478 euroa, muissa Pohjoismaissa 37 506 euroa ja Baltian maissa, Venäjällä ja Valko-Venäjällä
9 524 euroa. Kesko-konsernin toiminta on monialaista, joten keskimääräinen palkka ei ole hyvä tunnusluku kuvaamaan palkkauksen tasoa tai rakennetta. Työehtosopimuksen piiriin kuuluvien tehtävien, kuten myyjien ja varastotyöntekijöiden, kohdalla käytetään työehtosopimusten luokittelun mukaisia palkkaryhmiä ja -taulukoita. Palkkaukseen vaikuttavat myös tehtävään perustuvat vastuulisät, kokemusvuodet sekä paikkakuntakohtaiset kalleusluokat. Ylempien toimihenkilöiden palkka määräytyy tehtävän ja työn vaativuuden ohella muun muassa osaamisen, kokemuksen, suorituksen ja tulosten perusteella. Tehtävien moninaisuudesta johtuen ei ole mahdollista tehdä kattavaa konsernitasoista vertailua sukupuolten välillä. Vuosittaisten yhtiökohtaisten tasa-arvosuunnitelmien osana tarkastellaan palkkauksen tasa-arvoa. Sukupuoli ei ole palkkaukseen vaikuttava tekijä eikä merkittäviä eroja ole havaittu vertailukelpoisten tehtävien osalta. Tasa-arvosuunnitelmissa pyritään edistämään palkkatasa-arvon toteutumista niiden tehtävien osalta, joissa vertailujen tekeminen on mahdollista.

Naisten %-osuus henkilöstöryhmittäin, Suomi
201520142013
Ylin johto20,015,616,7
Keskijohto21,118,619,8
Esimiehet ja asiantuntijat46,448,247,7
Työntekijät ja toimihenkilöt57,861,561,9
Yhteensä55,458,859,3
Luvuissa otettu huomioon tarvittaessa työhön kutsuttavat
Naisten %-osuus henkilöstöryhmittäin, muut maat
201520142013
Ylin johto0,00,00,0
Keskijohto47,746,848,6
Esimiehet ja asiantuntijat54,454,752,6
Työntekijät ja toimihenkilöt47,846,248,9
Yhteensä50,551,550,2
2013: Ei sisällä Senukai, Liettua ja Byggmakker, Norja
2014 ja 2015: Ei sisällä Senukai, Liettua

Ihmisoikeudet

Tunnusluvut: HR3–HR4, HR9–HR11, LA14–LA15

Syrjinnän kielto

HR3 Syrjintätapausten lukumäärä ja toteutetut toimenpiteet

Vuoden 2015 aikana Suomen tuomioistuimissa oli vireillä yksi tapaus, jossa Kesko-konserniin kuuluvalta yhtiöltä vaadittiin hyvitystä väitetyn syrjinnän perusteella. Asian oikeuskäsittely jatkuu vuonna 2016.

 

Järjestäytymisvapaus

HR4 Toiminnot ja tavarantoimittajat, joiden osalta järjestäytymisvapaus ja kollektiivinen neuvotteluoikeus on uhattuna

Kesko-konsernin Suomessa työskentelevästä henkilökunnasta 41,8 % (2014: 41,8 %) oli järjestäytynyt ammattiliittoihin, pääasiassa Palvelualan Ammattiliitto PAMiin. Tilastossa ovat mukana ne työntekijät, joiden ay-jäsenmaksu pidätetään palkasta.

Norjassa järjestäytymisaste oli 23,1 % (2014: 25,7 %). Muissa toimintamaissa järjestäytymisestä ei ole tilastoja. Baltian maissa Keskon tytäryhtiöissä on työpaikkakomiteoita, joissa on sekä johdon että työntekijöiden edustus.

Kansallinen konserniyhteistyökokous järjestetään kahdesti vuodessa. Kansainvälinen konsernitason eurooppalainen yhteistyökokous (European Works Council, EWC) kokoontuu kerran vuodessa.

Ruotsissa ja Norjassa koko henkilöstö ja Suomessa noin 81 % (83 %) on työehtosopimusten piirissä. Baltian maissa ja Venäjällä ei toistaiseksi ole tehty sitovia, koko toimialan kattavia työehtosopimuksia.

Riskimaatavarantoimittajien työntekijöiden järjestäytymisen valvonta ja korjaustoimenpiteet sisältyvät SA8000- ja BSCI-auditointeihin.

 

Ihmisoikeusarvioinnit

HR9 Toiminnot, joissa on toteutettu ihmisoikeusarviointi, HR10 Tavarantoimittajat, jotka on arvioitu ihmisoikeuskriteerein, HR11 Merkittävät negatiiviset ihmisoikeusvaikutukset toimitusketjussa ja toteutetut toimenpiteet

Työ ihmisoikeuksiin liittyvän vaikutusarvioinnin – YK:n Yrityksiä ja ihmisoikeuksia koskevien ohjaavien periaatteiden (UN Guiding Principles on Business and Human Rights) – suuntaviivojen mukaisesti jatkui. Syksyllä 2015 pidettiin sidosryhmäkuulemisia, joita jatketaan kevään 2016 aikana:

  • Kuluttajat. TNS Gallup Oy selvitti pienryhmäkeskustelujen sekä 567:lle K-ryhmän asiakkaalle ja 41:lle asiantuntijalle lähetetyn web-kyselyn perusteella näkemyksiä ihmisoikeuksien toteutumisesta K-ryhmän toiminnassa.
  • Riskimaiden tehtaiden työntekijät. Suomen Ammattiliittojen Solidaarisuuskeskuksen (SASK) aluekoordinaattorit haastattelevat Keskon merkkituotteita valmistavien tehtaiden työntekijöitä kolmessa riskimaassa (Intia, Bangladesh, Filippiinit). Haastatteluissa keskitytään ihmisoikeuksien toteutumiseen tehtaalla ja Keskon toimintojen vaikutuksesta siihen.
  • Henkilöstö. Henkilöstön kuuleminen toteutettiin kahdella tavalla: henkilöstötutkimusten soveltuvia kohtia hyödyntämällä sekä luottamushenkilöille suunnatun kyselyn avulla.

Ihmisoikeusarvioinnin arvioidaan valmistuvan vuoden 2016 ensimmäisen puoliskon aikana. Se julkaistaan Keskon nettisivuilla.

Kesko osallistui vähittäiskaupan pyöreän pöydän keskusteluihin 2014–2015, jotka työ- ja elinkeinoministeriö ja ulkoasiainministeriö järjestivät osana YK:n yrityksiä ja ihmisoikeuksia koskevien ohjaavien periaatteiden kansallista toimeenpanoa. Päivittäistavarakaupan yritykset, kansalaisjärjestöt ja viranomaiset laativat yhteisen näkemyksen YK:n yrityksiä ja ihmisoikeuksia ohjaavien periaatteiden toteuttamisesta päivittäistavarakaupan hankintaketjuissa. Näkemys julkaistiin elokuussa 2015. Lue lisää päivittäistavarakaupan keskusteluista. Sen sijaan keskustelut vastaavan suosituksen laatimiseksi tekstiili- ja vaatetusalalle keskeytyivät.

Riskimaatavarantoimittajia arvioidaan pääasiassa BSCI-auditoinneilla. Keskon BSCI-tulokset eri osa-alueilla vuonna 2015 on esitetty graafina kohdassa Toimittajien työolojen arviointi. Korjaustoimenpiteet ja niiden seuranta sisältyvät auditointiprosessiin.

 

Toimittajien työolojen arviointi

LA14 Prosenttiosuus uusista tavarantoimittajista, jotka on arvioitu työoloihin liittyvien kriteerien mukaisesti, LA15 Merkittävät nykyiset ja mahdolliset negatiiviset työoloihin liittyvät vaikutukset toimitusketjussa ja toteutetut toimenpiteet

SA8000-sertifioinnit ja BSCI-auditoinnit

Kesko käyttää riskimaatavarantoimittajien arvioinnissa pääasiassa BSCI-auditointia ja SA8000-standardia. Kesko hyväksyy myös muita sosiaalisen vastuun järjestelmiä, jos niiden kriteerit vastaavat BSCI-auditoinnin kriteerejä ja auditoinnin on suorittanut riippumaton osapuoli. Keskon hyväksymät järjestelmät on listattu Vastuullisuuden seuranta ja ohjaus -osiossa kohdassa Vastuullinen hankinta ja myynti. Osa Keskon tavarantoimittajista on myös itse jäsenenä BSCI:ssa ja edistää auditointeja omassa toimitusketjussaan.

Keskon merkittävimmät riskituontimaat on esitetty alla olevassa taulukossa.

Vuoden 2016 alussa Keskon riskimaatavarantoimittajilla oli

  • 16 (2015 alussa: 14) voimassa olevaa SA8000-sertifiointia
  • 200 (2015 alussa: 189) voimassa olevaa BSCI-auditointia

Vuoden 2015 aikana tavarantoimittajien tehtaille tai viljelmille tehtiin

  • 107 (2014: 88) täyttä BSCI-auditointia
  • 80 (2014: 74) BSCI-uudelleenauditointia

Täysistä auditoinneista 49 tehtiin BSCI-toimintamallin 2014 mukaan, ja 58 BSCI-toimintamallin 2009 mukaisesti. Uudelleenauditoinneista 7 suoritettiin BSCI-toimintamallin 2014 mukaan, ja 73 BSCI-toimintamallin 2009 mukaisesti.

Keskon periaatteena on tehdä yhteistyötä vain sellaisten riskimaatavarantoimittajien kanssa, jotka ovat jo sosiaalisen vastuun auditointien piirissä tai käynnistävät prosessin yhteistyön alkaessa. Vuoden 2016 alusta Keskon päivittäistavarakauppa edellyttää kaikkien riskimaatoimittajiensa olevan auditoitu. Se ei lähde uusien toimittajien kanssa yhteistyöhön, jos hyväksyttävää auditointia ei ole.

Keskon tavarantoimittajien tehtaiden BSCI-auditointien tulokset vuodelta 2015 esitellään alla. Eniten puutteita esiintyy johtamiskäytännöissä, työaikasäännösten noudattamisessa, palkkauksessa sekä työterveys- ja -turvallisuuskysymyksissä. Korjaustoimenpiteet ja niiden seuranta sisältyvät auditointiprosessiin. Kesko ei lopeta yhteistyötä tavarantoimittajan kanssa, jos tavarantoimittaja sitoutuu auditointiraportissa määriteltyjen epäkohtien korjaamiseen. Vuonna 2015 ei päätetty yhteistyötä yhdenkään tavarantoimittajan kanssa auditoinnin perusteella.

Reilun kaupan tuotteet

Keskon päivittäistavarakaupalla on laaja yhteistyösopimus Reilu kauppa ry:n kanssa ja lisenssi Pirkka-sarjan Reilun kaupan tuotteille. Reilun kaupan tuotteiden valikoimia kauppatasolla määrittelevät K-ruokakaupan ketjukonseptit.

  • Vuoden 2015 aikana Keskon päivittäistavarakaupan valikoimissa oli 212 (2014: 238) Reilun kaupan tuotetta, joista Pirkka-tuotteita oli 40 (2014: 44)
  • Reilu kauppa ry:n tilastojen mukaan Keskon päivittäistavarakaupalla oli yhteensä 168 (2014: 166) Reilun kaupan tavarantoimittajaa
  • Keskon päivittäistavarakaupan ja Kespron myymistä tuotteista kertyi sosiaalisiin kehityshankkeisiin tarkoitettua Reilun kaupan lisää 481 405 euroa
Riskimaat

Kesko julkisti 11.5.2015 riskimaissa toimivat omamerkkisten ja oman maahantuonnin piirissä olevien vaatteiden, asusteiden, kenkien ja laukkujen valmistustehtaat nettisivuillaan.

Keskon tavoitteena on tunnistaa tuotteiden koko toimitusketju ja varmentaa myös tuotteiden ainesosien vastuullisuus. Vuoden 2015 aikana tehtiin päivittäistavaroiden omien merkkien, Pirkka- ja K-Menu-elintarviketuotteiden, ainesosien alkuperän kartoitustyö. 1 923 tuotteesta 233 sisälsi ainesosia, jotka tarvitsevat lisäselvityksen ainesosan valmistajan vastuullisuudesta. Tavarantoimittajia edellytetään varmistamaan ainesosan toimittajan sosiaalinen vastuullisuus. Jatkossa ainesosakartoitus tehdään jo silloin, kun uutta tuotetta ollaan ottamassa valikoimiin.

 
Keskon oma suora tuonti riskimaista, 10 suurinta tuontimaata 2015¹
MaaTuonnin arvo, milj.€
Kiina49,2
Intia9,9
Thaimaa7,4
Vietnam6,9
Turkki6,2
Indonesia1,8
Etelä-Afrikka1,5
Bangladesh1,2
Egypti1,0
Filippiinit0,9
1 CIF, luvuissa vain Keslogin huolitsema suora tuonti, ei VV-Auton tuontia
Plan-yhteistyö

Kesko ja lastenoikeusjärjestö Plan International Suomi jatkavat yhteistyötä Thaimaan kalateollisuuden vastuullisuuden ja siirtotyöläisten aseman parantamiseksi. Yhteistyöstä on sovittu vuosiksi 2015–2018. Yhteisen hankkeen avulla pyritään parantamaan kambodzhalaisten siirtotyöläisten työoloja sekä heidän lastensa koulutusta ja suojelua Thaimaassa.

Yhteistyön on myös tarkoitus parantaa tuotantoketjun läpinäkyvyyttä. Mukaan pyritään saamaan laaja joukko kalateollisuusyrityksiä ja kansalaisjärjestöjä. Myös Thaimaan valtiolla on merkittävä rooli lasten ja siirtotyöläisten oikeuksien toteutumiseksi. Lue lisää Plan-yhteistyöstä.

Yhteiskunta

Tunnusluvut: SO3–SO8

Korruptionvastaisuus

SO3 Korruptioon liittyvän riskianalyysin läpikäyneiden liiketoimintayksiköiden määrä, SO4 Korruptionvastaisiin politiikkoihin ja menettelytapoihin liittyvä koulutus, SO5 Korruptiotapaukset ja niihin liittyvät toimenpiteet

Korruptioon liittyviä riskejä käsitellään osana Kesko-konsernin riskienhallintaa. Keskeisiä riskejä korruptioriskit mukaan lukien tunnistetaan, arvioidaan, hallitaan, seurataan ja raportoidaan säännöllisesti osana liiketoimintaa konserni-, toimiala-, yhtiö- ja yksikkötasolla kaikissa toimintamaissa. Keskon toimintamaiden sijoitus Transparency Internationalin vuoden 2015 korruptioindeksissä on esitetty alla.

Keskon korruptionvastaiset periaatteet sisältyvät Vastuulliset toimintatapamme -ohjeistukseen, joka on nähtävissä Keskon nettisivuilla. Vastuullisille toimintatavoille on myös luotu oma nettisivustonsa, joka sisältää muun muassa aiheeseen liittyviä animaatioita. Ohjeistus ja sivusto on julkaistu kaikkien toimintamaiden kielillä. Ohjeistus päivitetään vuoden 2016 aikana.

Vuonna 2015 vastuullisia toimintatapoja kerrattiin uudella Keskon vastuullisuus -verkkokoulutusohjelmalla. Koulutus on kaikille keskolaisille pakollinen. Koulutuskielinä ovat suomi ja englanti. Venäjänkielinen versio julkaistaan vuoden 2016 aikana.

Vuoden 2015 alusta lähtien kaikilla Keskon Venäjän liiketoimintayhtiöillä on ollut käytössä omat korruptionvastaiset politiikkansa. Uusissa politiikoissa on huomioitu Venäjän korruptionvastaisen lain vaatimukset. Keskon Venäjän liiketoimintayhtiöt ovat ottaneet käyttöön myös kanavat väärinkäytösepäilyjen ilmoittamiseen. Väärinkäytösepäilykanava on venäjänkielinen luottamuksellinen kanava, johon Keskon tytäryhtiöiden yhteistyökumppanit ja muut kolmannet osapuolet sekä henkilökunta voivat ilmoittaa, jos epäilevät Keskon Venäjän tytäryhtiöissä väärinkäytöksiä tai epäeettistä toimintaa.

Kesko järjestää vastuullisia toimintatapoja käsitteleviä Arvoviesti-tilaisuuksia eri yhtiöissään. Vuonna 2015 järjestettiin Arvoviesti-tilaisuus Keskon Valko-Venäjän yhtiössä. Siinä käsiteltiin erityisesti korruptioon ja väärinkäytöksiin liittyviä aiheita. Keskon riskienhallinta- ja turvallisuustoiminnon yhtenä painopistealueena vuonna 2015 oli väärinkäytösten ennalta ehkäiseminen.

Yksittäisiä väärinkäytösepäilyjä oli vuonna 2015. Sisäinen tarkastus avusti niiden selvittämisessä.

Vuonna 2015 tietoon ei tullut korruptioon liittyviä oikeustapauksia, joissa Kesko-konserniin kuuluva yhtiö olisi ollut vastaajana.

Keskon toimintamaiden sijoitus Transparencyn korruptioindeksissä (Corruption Perceptions Index) 2015
SijoitusMaaPisteet
2Suomi90
3Ruotsi89
5Norja87
23Viro70
32Liettua61
40Latvia55
107Valko-Venäjä32
119Venäjä29

Poliittinen vaikuttaminen

SO6 Poliittisen tuen kokonaisarvo

Vaalivuosina puolueille ja ehdokkaille annetaan tasapuolisesti mahdollisuus järjestää vaalitilaisuuksia K-ryhmän kauppojen piha-alueilla ja aulatiloissa. Lisäksi Kesko voi osallistua harkitusti ja tasapuolisesti puolueiden järjestämiin talous- ja veropoliittisiin seminaareihin. Kesko ei jaa rahalahjoituksia poliittisille puolueille. Keskon vuonna 2015 maksamat seminaarien osallistumismaksut ja kaupallinen ilmoittelu puoluelehdissä olivat yhteensä 7 646 euroa.

Poliittisen tuen saajat
Saaja          MaaSumma, €
 Keskusta, lehti-ilmoitus  Suomi 350
 Keskusta, seminaarimaksut  Suomi 1 705
 Kokoomus, lehti-ilmoitukset  Suomi 4 591
 Kokoomus, seminaarimaksu  Suomi 500
 SDP, lehti-ilmoitus  Suomi 500

Kilpailun rajoittaminen

SO7 Kilpailuoikeudellisten säännösten rikkomiseen, kartelleihin ja määräävän markkina-aseman väärinkäyttöön liittyvät oikeustoimet sekä SO8 lakien ja säädösten rikkomuksista asetetut sakot ja muut seuraamukset

Vuonna 2015 ei ollut oikeustoimia, sakkoja tai muita seuraamuksia kilpailuoikeudellisiin säännöksiin liittyen.

Tuotevastuu

Tunnusluvut: PR1–PR9

Asiakkaiden terveys ja turvallisuus

PR1 Tuotteiden ja palveluiden terveys- ja turvallisuusvaikutusten arviointi, PR2 Tuotteiden terveys- ja turvallisuusvaatimusten rikkomukset

Tuotteiden terveys- ja turvallisuusvaikutusten arviointi sisältyy Keskon päivittäistavarakaupan tuotetutkimuksen toimintaan. Se edellyttää, että sen omien elintarvikemerkkituotteiden valmistajilla on kansainvälinen tuoteturvallisuuden varmentava sertifiointi. Keskon päivittäistavarakauppa hyväksyy muun muassa seuraavat standardit: BRC, IFS, ISO/FSSC 22000 ja GlobalGAP. Vuonna 2015 sertifioituja tavarantoimittajia oli 532 kpl (2014: 533 kpl). Lukumäärä sisältää myös vanhat, Keskon päivittäistavarakaupan oman auditointiohjeistuksen mukaisesti tehdyt auditoinnit.

Tuotenäytteitä tutkittiin 8 037 kappaletta (2014: 8 864). Näytteet liittyivät pääasiassa omien merkkien tuotekehitykseen. Omavalvontanäytteitä tutkittiin 2 158 kappaletta (2014: 1 779).

Omien merkkituotteiden kehityksessä kiinnitetään Keskon päivittäistavarakaupan strategian mukaisesti erityistä huomiota tuotteiden terveellisyyteen. Yli 150 Pirkka-tuotteesta on vähennetty sokeria, tyydyttynyttä rasvaa ja suolaa. Tämä niin sanottu reformulointityö saatiin päätökseen vuoden 2013 aikana. Uusissa Pirkka-tuotteissa terveellisyyskriteerit huomioidaan jo tuotekehitysvaiheessa.

Tuotetutkimus vastaa myös tuotteiden takaisinvedoista, joita vuonna 2015 oli 124 kappaletta (2014: 125). Näistä Keskon päivittäistavarakaupan omia merkkejä oli 27 (2014: 24). Muissa tapauksissa tuotetutkimus avusti tuotteiden valmistajia takaisinvedossa. Julkisia takaisinvetoja, jolloin tuotevialla tai -virheellä voi olla terveydellisiä vaikutuksia, oli Keskon päivittäistavarakaupan omien merkkituotteiden osalta vuoden 2015 aikana kolme (2014: 0).

Vuoden 2015 aikana ei ollut tuotteen terveellisyyteen tai turvallisuuteen liittyviä oikeustoimia tai sakkoja.

Lue lisää tuotetutkimuksen laboratoriosta.

 

Tuoteinformaatio

PR3 Tuotteisiin ja palveluihin liittyvä tuoteinformaatio

Elintarvikkeiden pakkausmerkintöjä säätävän elintarviketietoasetuksen EY 1169/2011 siirtymäaika päättyi joulukuussa 2014. Kolmen vuoden siirtymäajan puitteissa Keskon päivittäistavarakauppa päivitti noin 2 500 oman merkkituotteensa merkinnät vastamaan asetuksen vaatimuksia. Muutostyö jatkui vielä kevääseen 2015, jolloin päättyi elintarviketietoasetusta täydentävän, tiettyjen lihojen alkuperämerkintöjä säätävän asetuksen EY 1337/2013 siirtymäaika.

Kaikkiin kotimaisiin Pirkka- ja kaikkiin K-Menu-tuotteisiin on merkitty valmistajan nimi ja paikkakunta. Ulkomaisiin Pirkka-tuotteisiin merkitään valmistusmaa. Lihan alkuperämaa on lainsäädännön vaatimusten lisäksi merkitty ainesosalistaan myös sellaisissa Pirkka-tuotteissa, joissa liha on yksi pääraaka-aineista. Kaikissa K-citymarketin ja Keskon rauta- ja erikoiskaupan omissa merkkituotteissa on alkuperämaamerkinnät.

Lakisääteisten pakkausmerkintöjen lisäksi tuotteisiin voidaan liittää vapaaehtoisia merkintöjä, jotka kertovat tuotteen vastuullisuudesta. Näihin merkintöihin voidaan lukea muun muassa luomu- ja ympäristömerkinnät sekä sosiaalisesta vastuullisuudesta kertovat merkinnät. Merkittyjen tuotteiden valikoimasta on kerrottu strategiaraportissa.

Keskon omien merkkien kemikaalituotteiden – muun muassa pesuaineiden ja maalien – pakkauksissa on varoitusmerkinnät kemikaalien luokituksesta, merkinnöistä ja pakkaamisesta säätävän CLP-asetuksen EY 1272/2008 mukaisesti. Asetuksen voimaantulon asteittaisten siirtymäaikojen viimeinen siirtymäaika päättyi 1.6.2015, joskin markkinoilla saattaa vielä olla ennen siirtymäajan päättymistä merkittyjä tuotteita.

Keskon päivittäistavarakaupan omiin merkkituotteisiin on merkitty pakkausten materiaalitunnukset. Nämä merkinnät auttavat ja ohjaavat kuluttajia pakkausmateriaalien kierrättämisessä. Ympäristölle vaarallisissa kemikaaleissa on CLP-asetuksen mukainen varoitusmerkintä.

PR4 Tuoteinformaatioon ja tuotemerkintöihin liittyvien määräysten ja vapaaehtoisten periaatteiden rikkomukset

Typen oksideja säätelevä moottoriohjelmisto

Syyskuussa 2015 Kalifornian ilmanlaadunkomissio (CARB) ja ympäristön suojeluvirasto (EPA) löysivät Volkswagen-konsernin 2,0-litraisella dieselmoottorilla varustetuista autoista typen oksideja säätelevän moottoriohjelmiston. Ohjelmisto tunnistaa milloin auto on testitilanteessa. Tällöin moottorinohjaus tuottaa sääntöarvojen mukaisia typenoksidien (NOx) lukemia. Näin ollen päästöarvot mukautuvat testisykliin ja ovat normaalissa maantieajossa eli syklin ulkopuolella korkeammat.

Myöhemmissä tutkimuksissa selvisi, että ohjelmisto on tyypin EA 189 1,2, 1,6 ja 2,0 -litraisissa dieselmoottoreilla varustetuissa autoissa. Maailmanlaajuisesti autoja on noin 11 miljoonaa. VV-Auton edustamien merkkien osalta Suomessa näitä autoja on noin 53 000 (sisältää yksittäismaahantuodut autot). Tapaus koskee kaikkia VV-Auton maahantuomia merkkejä (Audi, SEAT, Volkswagen-henkilöautot, Volkswagen-hyötyautot).

Volkswagen-konserni kehitti korjausratkaisut autoille (EU-28 alue) ja Saksan viranomainen (KBA) on ne hyväksynyt. Suomessa takaisinkutsukampanja alkaa keväällä 2016, ja se toteutetaan vaiheittain ja erissä. 1,2 ja 2,0 -litraisiin -dieselmoottoreihin tehdään ohjelmistopäivitys. 1,6-litraiseen dieselmoottoriin tehdään myös ohjelmistopäivitys ja tämän lisäksi asennetaan ilmanvirtausohjain ilmamassanmittarin etupuolelle. Toimenpiteet kestävät puolesta tunnista tuntiin. Korjaukset suoritetaan valtuutetuissa merkkikorjaamoissa ja ne voidaan tehdä myös normaalin huoltokäynnin yhteydessä. Toimenpiteiden jälkeen autot täyttävät lainmukaiset päästöstandardit. Lisäksi valmistajan tavoitteena on, ettei moottorin tehoon, kulutukseen tai ajokäyttäytymiseen tule muutoksia.

VV-Auto on informoinut asiakkaita kunkin merkin verkkosivujen kautta sekä lähettänyt infokirjeitä/sähköpostia niille asiakkaille, joita tapaus koskee. Myös erillinen asiakaspalvelunumero on ollut käytössä. Jälleenmyyjiä on informoitu oman sisäisen kanavan kautta.

Volkswagenin sisäisessä tarkastelussa nousi esille myös epäily tyyppihyväksynnässä tehtävän CO2-päästöarvomäärittelyn oikeanmukaisuudesta. Uudelleenmittauksissa selvisi, että polttoaineenkulutuksessa ja CO2-arvoissa ei löydetty lainvastaisia muutoksia. Poikkeamia löydettiin yhdeksästä Volkswagen-henkilöautomalli-/vaihteistoversiosta (mallivuosi 2016). VV-Auton maahantuontiohjelmassa näitä malli-/vaihteistoversioita on viisi. Näiden osalta uudelleenmittaukset jatkuvat puolueettoman teknisen palvelun toimesta ja tuloksia odotetaan saataviksi vuoden 2016 alusta. Niissä tapauksissa, joissa alkuperäiset arvot vahvistetaan, ei tule seuraamuksia. Mikäli poikkeavuuksia ilmenee, arvot korjataan vaaditulla tavalla normaalin tyyppihyväksyntäprosessin mukaisesti. Näiden yhdeksän mallin vuotuinen tuotanto on noin 36 000 autoa, joka vastaa noin 0,5 % Volkswagen-henkilöautojen volyymista. Volkswagen-konserni on ilmoittanut kantavansa vastuun mahdollisista lisäveroseuraamuksista, jotka aiheutuvat CO2-päästötapauksesta.

Kaikki tapauksia koskevat autot ovat teknisesti turvallisia, ja niillä voi ajaa normaalisti.

Pakkausmerkinnät

Kesko noudattaa omien merkkituotteidensa ja maahantuomiensa tuotteiden pakkausmerkinnöissä EU:n ja Suomen lainsäädäntöä.

Tuotteen virheellisestä pakkausmerkinnästä johtuvia takaisinvetoja oli vuoden aikana 46 (2014: 40), joista 9 (2014: 11) oli Keskon päivittäistavarakaupan omia merkkejä.

PR5 Asiakastyytyväisyystutkimusten tulokset

Keskon ketjujen tunnettuutta ja niihin liittyviä mielikuvia seurataan säännöllisesti kuluttajille suunnatuilla bränditutkimuksilla kaikilla tavara-aloilla. Samoin toimitaan K-Plussa-kanta-asiakasjärjestelmän ja päivittäistavarakaupan omien merkkituotteiden kanssa. Ruokakaupassa ja rautakaupassa mitataan myös kauppatason asiakastyytyväisyyttä asiakastyytyväisyystutkimuksilla ja mystery shopping -menetelmällä.

Asiakaspalautetta voi antaa ketjujen eri asiakaspalautekanavien kautta ja konsernitasolla Keskon nettisivujen kautta. Kaikkien palautekanavien kautta tuleviin yhteydenottoihin vastataan.

Tuotetutkimuksen ylläpitämään Ruokakeskon Kuluttajapalveluun tuli vuoden 2015 aikana 19 770 yhteydenottoa (2014: 20 911). Noin 80 % palautteista oli tuotereklamaatioita.

Toimialojen asiakastyytyväisyystutkimusten tulokset

Asiakastyytyväisyyden seuranta KESKON päivittäistavarakaupassa

Keskon päivittäistavarakauppa tutkii ja seuraa säännöllisesti asiakastyytyväisyyttä kaikissa eri ketjuissa. Mittaaminen tehdään kunkin ketjun liiketoiminnan tarpeiden perusteella painottaen tiedon hyödyntämistä asiakaskokemuksen ja -tyytyväisyyden kehittämiseksi.  

Tuloksia tarkastellaan toimiala-, ketju-, kauppa- ja kysymystasoisesti. Kauppakohtaisia tuloksia ja muutoksia seurataan aktiivisesti, ja erityisenä painopisteenä on tiedon hyödyntäminen kauppatasolla ja kaupan omassa toiminnassa.

Asioinnin jälkeinen suosittelu, asiakaspulssi

Tavoitteena on selvittää asiakaskokemusta (suositteluhalukkuutta) asiakkaalle lähetettävällä kyselyllä. Asiakas saa kyselyn asiointia seuraavana päivänä. Mittarina on Net Promoter Score, ”nettosuositteluindeksi”. Kyselyssä tiedustellaan, kuinka todennäköisesti asiakas suosittelisi kauppaa ystävilleen tai tutuilleen asteikolla 0–10. Kyselyn yhteydessä pyydetään myös avointa palautetta tyytyväisyyteen tai tyytymättömyyteen.

Kysely on käytössä jatkuvana mittauksena päivittäistavarakaupan toimialalla seuraavissa ketjuissa: K-citymarket, K-supermarket ja K-market. Kyselyssä lähestytään niitä K-ruokakaupoissa asioineita asiakkaita, joilla on sähköpostiosoite K-Plussan asiakasrekisterissä. Kysely menee erikseen määritellyin ehdoin otokselle asiakkaista.

Tulokset raportoidaan kuukausittain kauppa- ja ketjutasolla. Raportissa on numeerinen yhteenveto sekä avoimet palautteet. Avoimet palautteet toimitetaan kaupoille kerran viikossa ja niiden sisältö analysoidaan keskitetysti toiminnan kehittämiseksi.

Kysely otettiin käyttöön loppusyksystä 2015, joten tulosten kehittymisestä ei voida vielä tehdä johtopäätöksiä.

Asiakastyytyväisyystutkimus K-ruokakauppojen asiakkaille

Asiakastyytyväisyystutkimuksessa tarkastellaan asiakkaiden tyytyväisyyttä kaupan osastoihin, asiakaspalveluun ja muuhun toimintaan. Tutkimuksen tavoitteena on auttaa kauppaa kehittämään omaa toimintaansa kuunnellen asiakkaidensa mielipiteitä ja toiveita.

Tutkimus tehtiin K-citymarket-, K-supermarket-, K-market- ja K-market Neste Oil -kaupoille kahdesti vuonna 2015. Keväällä mukana oli myös osa K-extra-ketjun kaupoista. Syksyllä tehtiin K-citymarketin käyttötavaran osalta oma kysely. Otantalähteenä on K-Plussan asiakasrekisteri. Tiedonkeruu tehtiin vuonna 2015 ketjusta riippuen joko kokonaan sähköisenä kyselynä tai osin sähköisenä kyselynä ja osin paperikyselynä.

Tulokset raportoitiin tutkimusjakson jälkeen kauppa-, ketju- ja toimialatasolla sekä erilaisin taustamuuttujittain. Väittämäkokonaisuudesta riippuen tulokset esitettiin joko 0–100 -asteikolla tai prosenttiosuuksina.

K-ruokakauppojen asiakastyytyväisyys kehittyi vuonna 2015 positiivisesti kaikissa ketjuissa. K-ruokakauppojen syksyn 2015 tulos 67,8 oli parempi kuin kertaakaan aiemmin edellisen kahden vuoden aikana. Vuotta 2013 aikaisempiin tuloksiin nähden tutkimus ei ole vertailukelpoinen.

Asiakastyytyväisyyden seuranta KESKON rauta- ja erikoiskaupassa

Keskon rauta- ja erikoiskauppa mittaa säännöllisesti eri asiakastyytyväisyyttä kaikissa eri toimintamaissa ja ketjuissa. Mittaamista pyritään tekemään kunkin ketjun liiketoiminnan tarpeiden perusteella ja painottaen tiedon hyödyntämistä asiakasrajapinnassa. Mittaamisessa ollaan siirtymässä yhä enemmän asiakaskohtaamiseen ja asiakaskokemuksen mittaamiseen asiointipolun eri vaiheissa.

Tuloksia tarkastellaan kauppa- ja ketjutasoisesti. Kauppakohtaisia tuloksia ja muutoksia seurataan aktiivisesti. Erityisenä painopisteenä on tiedon hyödyntäminen kauppatasolla ja kaupan omassa toiminnassa.

Asioinnin jälkeinen suosittelu, asiakaspulssi

Tavoitteena on selvittää asiakaskokemusta (suositteluhalukkuutta) heti oston jälkeen asiakkaalle lähetettävällä kyselyllä. Mittarina on Net Promoter Score, ”nettosuositteluindeksi”. Kyselyssä pyydetään myös avointa palautetta tyytyväisyyteen tai tyytymättömyyteen.

Kysely on käytössä jatkuvana mittauksena rauta- ja erikoiskaupan toimialalla seuraavissa ketjuissa: K-rauta (Suomi), Rautia, Asko, Sotka, Intersport, Budget Sport sekä Kookenkä. Kohteena ovat vähintään etukäteen määritetyllä summalla ostaneet, K-Plussa-korttia käyttäneet asiakkaat, joilla on sähköpostiosoite K-Plussa-rekisterissä.

Asiakas saa asioinnin jälkeisenä päivänä sähköpostitse kyselyn, jossa tiedustellaan asiakkaan suositteluhalukkuutta ystäville ja tutuille kyseisen kaupassa käynnin jälkeen asteikolla 0–10. Kysymys: "Asteikolla 0–10, kuinka todennäköisesti kysyttäessä suosittelisit X:ää ystävillesi edellisen ostoskertasi perusteella?" Myös avointa palautetta pyydetään jatkokysymyksellä, erikseen arvostelijoilta (arvosanat 0–6) sekä positiivisesti suhtautuvilta (arvosanat 7–10).

Tulokset raportoidaan kuukausittain kauppatasolla. Raportissa on numeerinen yhteenveto sekä avoimet palautteet. Avoimet palautteet toimitetaan kaupoille vähintään kaksi kertaa kuukaudessa ja niiden sisältö analysoidaan keskitetysti toiminnan kehittämiseksi.

Tulokset ovat kehittyneet positiivisesti kaikkien ketjujen osalta vuonna 2015.

Vuosittainen asiakastyytyväisyystutkimus rauta- ja maatalouskauppojen asiakkaille

Tutkimuksen tavoitteena on selvittää, kuinka rautakaupan asiakkaat kokevat kaupan toiminnan ja asiakaspalvelun, sekä auttaa kauppaa kehittämään omaa toimintaansa vastaamaan paremmin asiakkaiden tarpeisiin ja toiveisiin.

Tutkimus toteutetaan sähköpostikyselynä lukuunottamatta Venäjää, jossa kysely tehdään asioinnin jälkeisenä haastatteluna kaupassa.

Sisällöt on määritetty yhdessä eri toimintamaiden (Suomi, Ruotsi, Venäjä, Norja, Viro, Latvia) kanssa ja niissä on huomioitu paikalliset erityispiirteet. Vuonna 2015 Rautakeskon kokonaistyytyväisyys oli 3,9 asteikolla 1–5 ja se pysyi ennallaan. Tulos vaihteli maittain ja ketjuittain välillä 3,8–4,1. Latviassa ja Norjassa tulos kehittyi vuonna 2015 positiivisesti, muualla se säilyi ennallaan tai laski hieman.

Konekeskon asiakastyytyväisyysmittaus jälleenmyyjille ja huoltopisteille

Konekesko mittaa säännöllisesti jälleenmyyjien ja huoltopisteiden asiakastyytyväisyyttä. Kysely toteutetaan vuosittain sähköpostikyselynä.

Tulokset raportoidaan toiminnoittain, jotta toiminnan kehittäminen pystytään suuntaamaan mahdollisimman tarkasti. Vuonna 2015 tulokset eri toimintojen välillä olivat 3,5–4,1 (asteikolla 1–5).

Päivän asiakastyytyväisyyden mittaaminen myymälöissä

Mittaaminen toteutetaan myymälätilassa olevalla kyselylaitteella.

Budget Sport hankki kyselylaitteet kaikkiin myymälöihinsä vuoden 2015 aikana. Mallia pilotoitiin onnistuneesti myös muissa ketjuissa.

Asiakasta pyydetään antamaan palautetta kysymykseen ”Miten tänään onnistuimme?”. Kyselyyn voivat vastata myös ne asiakkaat, jotka eivät tehneet ostoksia. Jos asiakas jättää yhteystietonsa ja toivoo yhteydenottoa, tulee häneen olla yhteydessä mahdollisimman pian, vähintään 24 tunnin sisällä. Kaupan vastuuhenkilöt analysoivat asiakaspalautteet säännöllisesti. He ryhtyvät itse toimenpiteisiin tilanteen edellyttämällä tavalla tai tekevät ehdotuksen kaupan viikkokokoukseen tai johtoryhmälle.

 

Asiakastyytyväisyyden seuranta KESKON AUTOKAUPASSA

Tutkimusmenetelmät

VV-Auto Group Oy tutkii kaikkien edustamiensa brändien – Audi, Volkswagen, Volkswagen-hyötyautot ja SEAT – osalta loppuasiakkaiden tyytyväisyyttä uuden auton ostoon ja huoltoon.

Tutkimusmenetelmänä käytetään puhelinhaastattelua. Kysymykset ovat kaikilla brändeillä pääosin yhteneväisiä. Kysymykset pyrkivät pureutumaan tarkasti ja yksityiskohtaisesti auton myynti- tai huoltotapahtumaan. Kyselyyn vastaaminen kestää noin 10 minuuttia.

Kysymyksiä on kahta eri tyyppiä: kyllä/ei -kysymyksiä sekä tyytyväisyyden tasoa kuvaavia kysymyksiä asteikolla erittäin tyytyväinen–en ollenkaan tyytyväinen. Kyselyiden yhteydessä asiakkaat voivat myös antaa avointa palautetta.

Tavoitellut haastattelumäärät vaihtelevat liikkeen koon mukaan. Tavoitetasot ovat:

  • Myynti; 10 tai 20 haastattelua / kk
  • Huolto; 10, 20 tai 40 haastattelua / kk

SEATin osalta tutkimus suoritetaan sähköpostikyselynä. Kysely lähetetään kaikille asiakkaille, jotka ovat ilmoittaneet sähköpostiosoitteensa.

Huoltokäyntien lopussa asiakkailta kysytään myös välitöntä palautetta tyytyväisyydestä huoltotapahtumaan ja palveluun.

Ulkopuolinen tutkimustoimisto analysoi tulokset ja raportoi ne VV-Auton suojatussa portaalissa. Asiakaskohtaiset vastaukset ovat nähtävissä vain, mikäli asiakas antaa luvan tietojensa käyttöön.

Tulosten perusteella liikkeille maksetaan laatupalkkiota.

Tulokset 2015

Myynti: Audi-, Volkswagen-hyötyautot- ja SEAT-jälleenmyyntiverkostot ylsivät asetetulle tasolle. Volkswagen-jälleenmyyntiverkosto jäi niukasti asetetusta tavoitetasosta.

Huolto: Audi-, Volkswagen- ja Volkswagen-hyötyautot -jälleenmyyntiverkostot ylsivät asetetulle tasolle. SEAT-jälleenmyyntiverkosto jäi niukasti asetetusta tavoitetasosta.

Huolto/välitön palaute: Ainoastaan Audi-jälleenmyyntiverkosto ylsi asetettuun tavoitteseen. Muiden tulokset jäivät selvästi asetetuista tavoitetasoista.

 

Markkinointiviestintä

PR6 Kiellettyjen ja kiistanalaisten tuotteiden myynti

Vuoden 2015 aikana Keskon sidosryhmät nostivat esiin useisiin tuotteisiin ja niiden tuotanto-olosuhteisiin liittyviä kysymyksiä ja huolenaiheita.

Thaimaa

Finnwatch julkaisi kesäkuussa 2015 seurantaraportin kaupan omia merkkituotteita valmistavista thaimaalaisista tonnikalatehtaista. Raportin yhteenvedossa todetaan, että Pirkka-tonnikalaa valmistavan tehtaan työoloissa on tapahtunut viime vuosien aikana selvää kohenemista, joskin kehitystyötä on vielä jäljellä. Raportti kannustaa jatkamaan yhteistyötä tehtaiden kanssa, mutta muistuttaa samalla, että kaupan ketjujen tulee herkeämättä huolehtia ihmisoikeuksien toteutumisen varmentamisesta.

Finnwatch julkaisi syyskuussa 2015 raportin työoloista Thaimaan broileriteollisuudessa. Raportin yhteenvedossa todetaan, että thaimaalaista broileria maahantuovien yritysten vastuullisuusvaatimukset ovat usein epämääräisiä eikä niiden toteutumista valvota. Keskon päivittäistavarakaupan kuitenkin todetaan tekevän ihmisoikeuksien kartoitusta jo toimittajia valitessaan, liittävän vastuullisuusvaatimukset ostosopimuksiinsa sekä seuraavan vaatimusten toteutumista kolmannen osapuolen auditoinnein. Kumpikin Keskon päivittäistavarakauppan omiin merkkituotteisiin thaimaalaista broilerinlihaa tuottavista laitoksista on BSCI-auditoitu.

Kesko on myös toiminut aktiivisesti yhteistyössä eri sidosryhmien kanssa Thaimaassa pyrkien parantamaan olosuhteita hankintaketjuissa. Esimerkkejä yhteistyöstä ovat osallistuminen ILO:n Good Labour Practices -ohjelman ostajien yhteistyöryhmään (GLP buyer reference group) sekä yhteistyöprojekti 2015–2018 lastenoikeusjärjestö Plan International Suomen kanssa Thaimaan kalateollisuuden vastuullisuuden ja siirtotyöläisten aseman parantamiseksi.

Israelin siirtokunnat

Israelin siirtokunnissa tuotettuja tuotteita koskeva keskustelu sai marraskuussa 2015 uuden käänteen. Euroopan komissio julkaisi laintulkintaohjeen, jonka mukaan sellaisissa tuotteissa, joiden alkuperä on Israelin siirtokunta, ja joissa alkuperän merkitseminen on pakollista – tai jos käytetään vapaaehtoista alkuperämerkintää – tulee merkinnästä ilmetä, että tuotteiden alkuperä on Israelin siirtokunta. Keskon päivittäistavarakauppa on linjannut ja informoinut tavarantoimittajiaan, ettei se hyväksy Israelin siirtokunnista tulevia hedelmiä ja vihanneksia valikoimiinsa. Muiden toimialojen tuonti Israelista on vähäistä. Toimialat varmistavat tuotteiden alkuperän tavarantoimittajien kanssa ja noudattavat tarvittaessa komission laintulkintaohjetta.

Kaakao

Eurooppalainen kaakao- ja suklaateollisuus on kaivannut pitkään kansainvälistä standardia auttamaan kaakaon vastuullisuuden ja jäljitettävyyden varmistamisessa. Kansainvälinen standardisoimisjärjestö ISO (International Organization for Standardization) ja eurooppalainen CEN (European Committee for Standardization) päättivät lokakuussa 2014 aloittaa kaakaon vastuullisuusstandardin laadinnan. Standardin valmistumisen tavoiteaikataulu on kolme vuotta. Suomen Standardisoimisliittoon SFS ry:hyn on perustettu seurantaryhmä vaikuttamaan laadittavan standardin sisältöön. Keskon edustaja on seurantaryhmän jäsen.  

Soija

Kesko suosittaa tavarantoimittajilleen vastuullisen RTRS- tai ProTerra-sertifioidun soijan käyttöä päivittäistavarakaupan omien merkkien elintarvikkeiden soijaperäisissä ainesosissa ja eläinperäisten tuotteiden tuotannossa sekä maatalouskaupan myymien rehutuotteiden raaka-aineena. Vuoteen 2020 mennessä näissä tuotteissa siirrytään kokonaan vastuullisen RTRS- tai ProTerra-sertifioidun soijan käyttöön.

Kesko on Round Table on Responsible Soy (RTRS) -järjestön jäsen ja sitoutunut sen myötä  edistämään pitkäjänteisesti ja tavoitteellisesti vastuullisuutta soijan tuotantoketjussa. Vastuullisen soijan tuotannossa on huomioitava niin taloudelliset, sosiaaliset kuin ympäristönäkökohdat.

Kesko on perustajajäsen suomalainen soijasitoumus -ryhmässä. Suomalaisen soijasitoumuksen jäsenet sitoutuvat siihen, että vuoteen 2020 mennessä kaikki niiden omien tuotteiden tuotantoketjussa käytetty soija on vastuullisesti tuotettua, RTRS- tai ProTerra-sertifioitua soijaa. Sitoumus kattaa sekä suomalaisen tuotantoketjun että ulkomaisen hankinnan.

Metsämarjat

Työ- ja elinkeinoministeriö ja ulkoasiainministeriö allekirjoittivat joulukuussa 2014 metsämarjanpoimintaa koskevan aiesopimuksen useiden marjateollisuuden yritysten kanssa.

Aiesopimuksen tavoitteena on parantaa ulkomaisten poimijoiden ja siihen liittyvissä tehtävissä toimivien oikeusasemaa ja ansaintamahdollisuuksia sekä tasapuolistaa marjayritysten liiketoimintaedellytyksiä. Aiesopimukseen sisältyy 26 yhteisesti sovittua toimintatapoja koskevaa kirjausta. Marjanpoimijoita kutsuvat vastuuyritykset sitoutuvat muun muassa parantamaan poimijoiden perehdytystä ja opastusta. Lisäksi poimijoilta veloitettavia rekrytointi- ja muita kuluja kohtuullistetaan ja kuluveloituksia seurataan aiempaa tarkemmin. Myös poimijoiden majoitus- ja peseytymistilojen sekä ruokahuollon laatukriteereitä tiukennetaan.

Keskon päivittäistavarakauppa edellytti satokaudella 2015 kaikilta omien merkkituotteidensa metsämarjatoimittajilta vastuullisen poiminnan aiesopimuksen noudattamista.

Kalat

Maa- ja metsätalousministeriön asettaman kansallisen lohistrategiatyöryhmän työ valmistui marraskuussa 2013. Keskon edustaja oli mukana työryhmässä. Lohistrategian tavoitteena on tukea Itämeren lohen luonnonkannan vahvistumista siten, että samalla turvataan myös ammatti- ja vapaa-ajankalastuksen sekä kalastusmatkailuelinkeinon edellytykset. Työryhmä sitoutui kohentamaan lohi- ja meritaimenkantoja vuoteen 2020 asti ulottuvilla toimenpiteillä. Valtioneuvosto hyväksyi strategian lokakuussa 2014. Helmikuussa 2015 maa- ja metsätalousministeriö päätti asettaa työryhmän seuraamaan lohi- ja meritaimenstrategian sekä kalatiestrategian toteutusta. Keskon edustaja on mukana työryhmässä.

K-ryhmän kalavalikoiman muodostamista ohjaavat WWF:n kalaopas sekä kansallisen lohistrategiatyöryhmän mietintö. Keskon päivittäistavarakaupan valikoimissa ei ole WWF:n kalaoppaan punaisella liikennevalolla merkittyjä lajeja; poikkeuksena Itämeren villilohi, jonka osalta noudatetaan kansallisen lohistrategian mukaisesti EU:n määrittämiä kiintiöitä.

PR7 Markkinointiviestintään liittyvien lakien, säännösten ja vapaaehtoisten periaatteiden rikkomukset

Keskossa seurataan jatkuvasti markkinointiviestintään liittyviä lainsäädännön muutoksia ja viranomaissuosituksia ja tiedotetaan niistä eri yksiköiden markkinointivastaavia. Mainonnan eettisen neuvoston käsiteltävänä ei ollut vuonna 2015 yhtään Keskon tai sen tytäryhtiön mainosta, eikä vuoden aikana ollut lainsäädännön tai vapaaehtoisten periaatteiden rikkomuksia. Kuluttajansuoja-asiamiehellä on tutkittavana yksi kantelu, jonka mukaan Indoor olisi rikkonut alennusmyyntien enimmäiskestoa vuoden aikana. Tapauksesta ei ole vielä päätöstä.

Sponsorointia ohjaavat Keskon sponsorointiperiaatteet.

 

Asiakkaiden yksityisyyden suoja

PR8 Asiakkaiden yksityisyyden suojan rikkomiseen ja asiakastietojen hävittämiseen liittyvät valitukset

Vuonna 2015 K-Plus Oy:ssä ei havaittu yhtään tietovuotoa tai muuta henkilötietojen loukkausta. Yhtiölle tuli yksi asiakasvalitus henkilötietojen poistamisesta K-Plus Oy:n asiakasrekisteristä. Tapaus johti tietosuojavaltuutetun yhteydenottoon. Yhteydenotossa todetaan, että henkilötietolain mukaisen määräyksen antamiseen ei ole tarvetta, koska K-Plus Oy on poistanut asianomaisen henkilötiedot järjestelmistään.

 

Määräystenmukaisuus

PR9 Tuotteisiin ja palveluihin liittyvän lainsäädännön ja säädösten rikkomisesta aiheutuneet merkittävät sakot

Ei merkittäviä sakkoja vuoden 2015 aikana.